Kyse on harvinaisesta ilmiöstä, sillä työtaistelutoimet alkoivat valtiolla nyt ensi kerran liki 40 vuoteen.

Kiellot alkoivat tänään ja ovat voimassa toistaiseksi. Ne koskevat kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, joita valtion henkilöstöstä on noin kymmenesosa.

Poliisien lakko on puolestaan nähty vuonna 1976 ja sellainenkin saattaa nyt olla edessä, jos tilanne ajautuu oikein huonoksi.

SE on tarjonnut työntekijöille yhteensä 6,3 prosentin korotusta kolmessa vuodessa, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO muistutti tiedotteessaan eilen.

JUKOn valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo, että valtion virkamiehet ja työntekijät ovat venyneet ja venyvät tälläkin hetkellä.

– Emmehän me voi näissä olosuhteissa hyväksyä lailla säädetyn vientivetoisen mallin alentavia korotuksia muun muassa juuri esimerkiksi sotilaille, poliisille sekä Tullin ja rajavartioston henkilöstölle, jotka ovat tuossa juuri nyt takanamme Zelenskyitä turvaamassa ja tietysti kaikissa valtionvirastoissa tehdään tärkeää työtä joka päivä, Rinne toteaa medialle.

Rinne kommentoi tilannetta haastattelussa, joka tehtiin lähellä Helsingin Kauppatoria, jossa viranomaiset juuri turvasivat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Suomen vierailua.

RINNE sanoo ymmärtävänsä sen, että valtionhallintoon on kohdistettu poliittisilla päätöksillä leikkauksia.

– Nyt kyse on kuitenkin meidän jäsenistön palkkaedunvalvonnasta. Jos lähtisimme hyväksymään vientivetoista mallia alemmat ratkaisut, samaan aikaan tulisimme itse sidotuiksi siihen, että tämä porukka ei ole vientivetoisen tai Suomen linjan mukaisia palkankorotuksia ansainnut, Rinne sanoo.

– Ei tilanne tästä 2-3 vuoden päästä niin muutu, että vastapuoli tai neuvottelukumppani sanoisi, että nyt valtiolla onkin varaa maksaa korotuksia. Kyllä siitä tulisi sitten pitkä alho, jota jouduttaisiin kulkemaan, jos siihen suostuttaisiin, hän jatkaa.

Rinteen mukaan neuvotteluyhteys Valtion työmarkkinalaitokseen on tällä hetkellä poikki. Uusia neuvottelutapaamisia ei ole sovittu.

Poliisien osalta on varauduttu työtaistelutoimiin. Rinne sanoo, että itse asiassa varautumisen aika on nyt mennyt ja nyt valmistaudutaan työtaistelutoimiin. Siihen hän ei ota kantaa, millaisiin toimiin Poliisijärjestöjen liitto jäsenyhdistyksineen ryhtyisi ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen päälle.

– Tässä joudutaan työtaistelutoimien kautta hakemaan sitä palkkaratkaisua, joka on nyt vahvistunut jo Suomen yleiseksi linjaksi.

MISTÄ sitten työnantajan yleiseen linjaan nähden 1,5 prosenttia heikompi palkankorotustarjous kolmessa vuodessa juontuu?

– Varmasti kansantaloudellinen tilanne, Suomen velkaantuminen ja tiukka talouskuri vaikuttavat.

Rinteen vastaus on siis sama kuin Valtion työmarkkinalaitoksen kanta.

Moni varmasti pohtii, vaikuttaako politiikka myös työnantajan näkemyksen taustalla.

– Kyllähän meillä valtioneuvosto poliittisesti päätöksiä tekee, mutta minä en osaa sanoa, ovatko he tämän takana vai onko tässä puhtaasti itsenäisen ja riippumattoman neuvottelupöydän kahden sopijakumppanin välinen hyvin syvä kuilu sen suhteen, mitä työstä pitäisi maksaa, Rinne sanoo.

Edessä siintää myös kuntapuolen palkkaratkaisu, joten yleisestä palkkalinjasta jälkeenjääminen valtion puolella voisi vaikuttaa osaltaan myös kuntapöytään.

– Minä en osaa arvioida, miten toisella puolella pöytää asioita mietitään. Mutta sen osaan sanoa, että totta kai me teemme valtiopöydässä itsenäisen sopimuksen riippumattomasti ja yhteistyössä neuvottelujärjestöjen kanssa sisäisesti. Kyllä tässä ensisijaisesti minun näkemykseni mukaan on kyse puhtaasti valtion pääsopimuksesta, joka koskee noin 75 000 valtion virkamiestä ja työntekijää. Sitten toisissa neuvottelupöydissä puhutaan sitten kunta- ja hyvinvointialueiden ratkaisuja ja se on heidän oma asiansa, Rinne sanoo.

RINNE odottaa nyt, että työnantaja esittäisi kutsun takaisin neuvottelupöytään.

– Meillä on siihen valmius vaikka heti.

Tekstikysymyksistä poliiseille tärkeät asiat liittyvät Rinteen mukaan esimerkiksi paikkariippumattomaan työskentelyyn, matkustamiseen ja luottamusmiesten asemaan.

Haaste ei ole nyt kuitenkaan palkansaajan näkökulmasta niinkään tekstien puolella, vaan pitkälti on Rinteen mukaan kysymys on rahasta, eli yleistä linjaa heikompaan palkkaratkaisuun ei aiota suostua.

– Se ei olisi vastuullista toimintaa neuvottelijoilta eikä meille myöskään valtion neuvottelukunta ole sellaista mandaattia antanut.

TURVALLISUUSALAN henkilöstön eri ammattiliittojen yhteisessä tiedotteessa tänään todettiin, että Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tekijät ovat venyneet, venyvät – ja venyvät jatkossakin – turvallisuustilanteen muuttuessa.

– Emme vaadi isompia palkankorotuksia kuin muut alat, tiedotteessa korostettiin ja pidettiin Valtion työmarkkinalaitoksen toimintaa ”ennenkuulumattomana”.

Tiedotteen alla oli paitsi Rinteen myös muun muassa Upseeriliiton puheenjohtajan Ville Viidan nimi.

Viita toteaa niin ikään, että palkkatarjousta on vaikea ymmärtää.

Tekstikysymyksistä hän nostaa esiin muun muassa matkustamisen työaikaan ja työn joustavuuteen liittyviä kysymyksiä.

– Meillä on liittojen puheenjohtajina huolena se, miten me tulevaisuudessa saamme pienemmistä ikäluokista parhaat vertaistensa joukosta sekä hakeutumaan valtionhallintoon että pysymään siellä töissä, Rinne toteaa.

Jatkotoimien osalta Viita toteaa oman liittonsa puolesta, että samassa veneessä ollaan kuin esimerkiksi poliisit.

Viita huolehtii myös siitä, että tällä hetkellä valtion neuvottelut ovat siinä tilanteessa, että ne vaarantaisivat myös sen jälkeen neuvoteltavat tarkennetut virkaehtosopimukset.

– Kyllä tämä vaarantaa myös ne. Olemme sanoneet myös puolustuksen ja Rajan puolelle, että tarvitaan myöskin siihen rahoitusta.