– Maatalouden alkutuotanto on palautettava kannatettavaksi liiketoiminnaksi ja metsätaloudessa on pystyttävä vastaamaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja tuottamaan nykyistä enemmän lisäarvoa. Näihin kysymyksiin hallitus ei tartu, valiokunnan demarit, kansanedustajat Piritta Rantanen, Helena Marttila ja Timo Suhonen linjaavat tiedotteessaan.

Kolmikon mukaan elintarvikevienti kaipaa rohkeita avauksia, joilla maatalouden kannattavuus saadaan tasolle, jolla se vapautuu tukiriippuvuudestaan ja takaa ilmastokestävän ruokaturvan.

– Orpon hallituksen leikkausbudjetin yksi harvoja panostuksia oli 10 miljoonaa euroa elintarvikeviennin edistämiseen ja huoltovarmuuteen, mutta asia on hautautunut leikkausvimman alle. Hallituksen on nyt toimittava niin, että tuo panostus kohdentuu oikein ja vaikuttavasti uudistumiseen ja lisäarvon kasvattamiseen. Hallituksen on aidosti tartuttava kasvutoimiin elintarvikeviennin, tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla, Rantanen sanoo tiedotteessa.

– Nyt kun on valtuudet toimia, hanskat ovat tippuneet. Maataloustuloa voitaisiin kasvattaa esimerkiksi uuselintarvikkeiden kehittämiseen keskittyviä start up -yrityksiä tukemalla ja viennin volyymin kasvattamiseksi yritykset tarvitsevat tukea ja yhteistyötä.

SDP:LLE on kansanedustajien mukaan selvää, että maatalouspolitiikan ytimenä on jatkossakin ruoantuotanto, minkä pitää näkyä maataloustukien kohdentamisessa nykyistä paremmin.

Rantanen nostaa esiin, että Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 13 100 tilalla ei ollut maatalouden myyntituloja vuonna 2020. Näistä kuitenkin yli kolme neljäsosaa vastaanotti valtion tai muita tukia yhteensä noin 86 miljoonan euron edestä.

– Näiden passiivisten maatilojen tilannetta on ehdottomasti selvitettävä. Tukipolitiikan pitäisi ohjata ruoantuotannon markkinalähtöisyyteen sekä arvonlisän tuottamiseen.

Piritta Rantanen, Helena Marttila ja Timo Suhonen. (Kuvat: Jukka-Pekka Flander)

Hyvänä asiana kolmikko pitää ensi vuoden alussa voimaan tulevaa lakimuutosta, jolla EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia viljelijätukia voidaan periä takaisin, ellei työntekijän turvaksi säädettyjä vaatimuksia täytetä. Lainsäädännöllä yhtenäistetään eurooppalaisia vaatimuksia eli uutta lainsäädäntöä ei ole tiedossa, vaan uutta on ainoastaan tukien mahdollinen takaisinperintä, jos työntekijöiden oikeuksista ei huolehdita.

– Neuvontapalvelut ovat tärkeitä erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöille sekä alalle tuleville uusille yrittäjille. Myös ilmastonäkökohtien takia viljelijöiltä edellytetään yhä enemmän raportointi- ja vastuullisuustietoja, mutta näiden tuottamiseen tarvitaan laskenta- ja neuvontapalveluita, joista hallitus leikkaa. Yrityksiin osuvat erityisesti ammatilliseen koulutukseen tehtävät leikkaukset, jotka vaikeuttavat luonnonvara- ja elintarvikealalla pätevän ja motivoituneen työvoiman saantia, Timo Suhonen kritisoi tiedotteessa.

VIIME hallituskaudella hyväksytyssä eläinten hyvinvointilaissa ei saavutettu turkistarhauksen kieltoa. Sen sijaan ministeriö on valmistellut asetusta turkiseläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman lausunnon mukaan turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan riskin koronapandemiaakin vakavammalle pandemialle.

– On selvää, että terveysturvallisuus on kaikkein tärkeintä. Tähän mennessä valtio on korvannut terveysriskin takia lopetettavaksi määrättyjä turkiseläimiä 51 miljoonalla eurolla. Lisäksi turkistarhaajat ovat voineet taas hakea heiltä aiemmin suljettua investointitukea, jotta kontaktit luonnon- ja turkiseläinten välillä saadaan poistettua. Nyt valmistellaan turkiseläinten oloja parantavaa asetusta, joka saattaa kustantaa veronmaksajille 350 miljoonaa euroa, Helena Marttila listaa.

– Tarhauksen kieltoa on tavoiteltu monesti aiemminkin, mutta kansalaisaloitteilla on ollut tapana menestyä silloin, kun aika on kypsä, vaikkei se hallituspuolueille sopisikaan. Olisiko nyt vihdoin aika kypsä turkistarhauksen kieltämiselle.