Hän tuo esiin, ettei Ruotsissa ole Suomen kaltaisia ongelmia väestön ikääntymisessä ja kestävyysvajeessa.

-  Syy siihen on, että siellä on pidemmän aikaa ollut työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Adlercreutz STT:n haastattelussa.

Adlercreutz avasi keskustelun työperäisestä maahanmuutosta RKP:n eduskuntaryhmän kokouksessa Vaasassa. RKP julkaisi kasvutoimista listan, jonka yksi kokonaisuus liittyi työperäiseen maahanmuuttoon.

-  Onko se sellainen Tukholma-syndrooma, kun juuri RKP haluaa sokkona lisää maahanmuuttoa ovista ja ikkunoista, vaikka juuri Ruotsissa palavat lähiöt ja lapset kulkevat luotiliiveissä maahanmuuton takia? Kirjoitti Mäkelä tiistaina.

-  Vaikka olisi mitä mieltä maahanmuutosta, noin niin kuin poliittis-ideologisista syistä, niin ei siltä oikein voi ummistaa silmiään.

RKP ehdottaa esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan myöntämistä heille, jotka suorittavat ylioppilastutkinnon suomeksi tai ruotsiksi tai jotka suorittavat suomalaisen korkeakoulututkinnon. Kunnilla tulisi myös olla mahdollisuus järjestää englanninkielinen koulupolku lukioon saakka.

ADLERCREUTZ sanoi Vaasassa, että Suomen on pidettävä huolta, että vuotuinen nettomaahanmuutto pysyy yli 40 000:ssa.

Hän perustelee avausta asiantuntijoiden näkemyksillä. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sanoi Iltalehdelle huhtikuussa, että tällä nettomäärällä työikäisiä maahanmuuttajia vuodessa voitaisiin pysäyttää huoltosuhteen heikkeneminen.

-  Se ei ole sillä tavalla poliittinen linjaus vaan ihan puhtaasti taloudellinen, pragmaattinen ja objektiivinen näkemys siitä, että mitä se vaatii, jos me haluamme kuroa kestävyysvajeen umpeen, perustelee Adlercreutz.

Valtiovarainministeriön kesäkuun taloudellisessa katsauksessa nettomaahanmuuton ennakoidaan laskevan tulevina vuosina 15 000 ihmiseen vuodessa. Viime vuonna Suomen muuttovoitto ulkomailta oli lähes 58 000 ihmistä.

Mäkelä kuvasi RKP:n maahanmuuttoavausta ”pellen roolin vetämisenä mediassa”.

-  En viitsi edes provosoitua tästä. Meidän poliitikkojen pitäisi olla aikuisia vakavasti otettavia toimijoita, eikä lähteä vetämään pellen roolia mediassa hakeakseen huomiota. Huonoa harkintaa RKP:ltä, sanoi Mäkelä.

ADLERCREUTZ kommentoi Mäkelän viestejä maltillisesti.

-  Jokainen kommunikoi tavallaan, mutta toivoisin myös, että Jani Mäkelä lukisi esitykset ja pohtisi niitä objektiivisin silmin. Uskon, että hän päätyy toisenlaiseen lopputulemaan.

Hän sanoo toivovansa, että jokainen puolue ottaa tilanteen vakavasti ja pyrkii itse tarjoamaan luovia ratkaisuja kasvun vauhdittamiseksi.

-  Suomessa puhutaan maahanmuutosta herkästi haasteiden kautta, mutta on myös syytä tunnustaa se, että siihen liittyy paljon muitakin seurauksia, joista iso osa on positiivisia.

Adlercreutzin mukaan Suomi ei toteuta tällä hetkellä taloudellisesti koko potentiaaliaan.

-  En voi olla ajattelematta, että kyse on myös psykologiasta, siitä, millainen on maan sisäinen keskustelukulttuuri.

Hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten paljon tulevaisuudesta puhutaan pelkojen ja huolien kautta.

Hän uskoo, että Ruotsin taloudellinen kehitys johtuu maahanmuuton lisäksi osaltaan myös mielialasta ja kansallisesta mentaliteetista.

Adlercreutzin mukaan Suomessakin olisi ”ilmeinen tarve” positiivisemmalle ajattelulle.

Hänestä myös asenne kansainvälistymiseen on Ruotsissa parempi, ja se heijastuu suoraan siihen, miten ruotsalaisyritykset löytävät tilaa vientimarkkinoilta.

OSA RKP:n kasvuohjelman tavoitteista on Adlercreutzin mukaan pitkän tähtäimen tavoitteita ja osa voisi toteutua tällä hallituskaudella. Syyskuun alun budjettiriihi tulee hänen mukaansa kuitenkin kohtalaisen nopeasti.

-  Toinen selkeämpi kohta on puoliväliriihi ensi keväänä.

Adlercreutzin mukaan hallituksen on kuitenkin syytä reagoida, jos näyttää siltä, että työperäinen maahanmuutto hidastuu. Näin toimittiin keväällä talouden tilannekuvan heikentyessä.

Hän muistuttaa, että hallitus on sitoutunut edistämään työperäistä maahanmuuttoa.

Hallituksella on valmistelussa uudistus, jossa alle kaksi vuotta maassa ollut työperäinen maahanmuuttaja saisi etsiä kolmen kuukauden ajan uutta työtä, ennen kuin hänen olisi poistuttava maasta.

Erikoisasiantuntijoilla aikaa olisi kuusi kuukautta ja näin olisi myös tilanteessa, jossa työntekijä on ollut maassa vähintään kaksi vuotta ja hänellä on riittävät varat toimeentuloonsa. Lausuntokierroksella moni ehdotti pidempiä aikoja.

STT kysyi, tavoitteleeko RKP pidempää suoja-aikaa.

Puolue tyytyy nykytilanteeseen.

-  RKP:n työn seurauksena se (aika) muuttui osittain kuudeksi.

Hän myös toteaa, että lainsäädännön selkeyttäminen on parannus nykytilanteeseen. Nykyisen käytännön mukaan kaikkien on poistuttava maasta kolmen kuukauden jälkeen.

Syyskuun budjettiriiheen liittyen esillä on ollut Länsiradasta investoinnin toteutuminen. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on esittänyt Länsiradasta kriittisiä puheenvuoroja.

On tiedossa, ettei Länsirata ole myöskään RKP:n lempilapsi, mutta Adlercreutz sanoo, että RKP pitää kiinni hallitusohjelmasta. Hallitusohjelmassa on sovittu panostuksista myös rantarataan, joka on RKP:lle tärkeä.

Emmi Tilvis/STT