– Tietenkin koko ajan pitää elää tilanteen mukaan. Nyt pitäisi keskittyä kasvua luoviin toimenpiteisiin, hän kuitenkin lisää.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kokoontunut kolmipäiväiseen kesäkokoukseensa Vaasaan. Huomenna RKP aikoo lyödä keskusteluun omat avaukseensa siitä, miten Suomeen saataisiin kasvua.

Demokraatin puhelimitse tavoittama Adlercreutz kertoo, että kasvutoimia on käyty ryhmässä tänään läpi.

Ylipäänsä hän sanoo toivovansa, että yleinen poliittinen ilmapiiri saataisiin Suomessa nykyistä parempaan asentoon ja talouskeskusteluunkin istutettua vähän tulevaisuuden uskoa, jolle Adlercreutzin mielestä on ihan hyviä perusteluja.

– Kyllähän Suomessa monia asia on kuitenkin hyvin. On esimerkiksi tehty rakenteellisia uudistuksia, jotka rakentavat pohjaa talouskasvulle. Siihen, ettei kasvua ole vielä suuremmin näkynyt, on psykologiallakin tietty merkityksensä ja sillä, miten keskustelua käydään ja millaisia uhkakuvia tai mahdollisuuksia poliittinen keskustelu maalaa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittiin RKP:n uudeksi puheenjohtajaksi kesäkuun puolivälissä seuraamaan europarlamenttiin valittua Anna-Maja Henrikssonia. Adlercreutz siirtyi opetusministerin paikalle Joakim Strandin periessä hänen tehtävänsä eurooppa- ja omistajaohjausministerinä.

ADLERCREUTZ ei lähde osoittelemaan sormella mihinkään erityiseen poliittiseen ilmansuuntaan siinä, mistä hänen mainitsemiaan uhkakuvia on maalattu.

– Tämä on yleinen huomio siitä, että on huolestuttavaa polarisaatiota on hiipinyt suomalaiseen poliittiseen keskusteluun ja ehkä myös talouskeskusteluun.

Hän muistuttaa, ettei kyseessä ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaikka se saattaakin tuntua täällä korostuneelta.

– Meidän on vaikea välillä nähdä vahvuuksiamme, hyväksyä niitä ja rakentaa politiikkaa niiden varaan.

Adlercreutz sanoo, että harvalla puolueella tai ryhmittymällä on kaikki avaimet ratkaista kulloinkin edessä olevia haasteita.

Entinen omistajaohjausministeri kaipaakin myös talouspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä eikä äkkijyrkkiä käännöksiä hallitusten väristä riippuen.

– Olisi hyvä tunnistaa ilmiselvät haasteet Suomen taloudessa. Niitä ovat pääoman puute, niin kotimaisten kuin ulkomaisten investointien puute ja myös kotimaista omistajuutta pitäisi vahvistaa. Keskeinen ongelma on yhtä lailla työvoiman saatavuus. Maakuvallamme on merkitystä ja sillä miten pystytään vauhdittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Ei ole kahta kysymystä, ettei sitä tarvittaisi. Näihin pitäisi puuttua laajan yhteisymmärryksen kautta, Adlercreutz toteaa.

HILJATTAIN Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi, että maahanmuuttoa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu huolestuttaa tekniikan alan kansainvälisiä osaajia. Peräti 89 prosenttia heistä pitää maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana. Vain 52 prosenttia kansainvälisistä tekniikan asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle.

Tällaiset kyselytulokset lyövät korville Adlercreutzin esiinnostamia työvoiman saatavuutta ja maakuvaa. Hän on puhunut siitä, että Suomen nettomaahanmuuton pitäisi pysyä vähintään 40 000 tasolla vuosittain.

– Tämä ei ole oikeastaan poliittinen näkemys vaan taloustieteeseen pohjaava näkemys, jotta demografinen kehitys ei olisi ongelmallinen ja kestävyysvaje pystyttäisiin kuromaan umpeen, Adlercreutz toteaa.

Hallituksella on käynnissä lakihanke, jossa työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä. Tietyissä tapauksissa raja olisi kuusi kuukautta.

Adlercreutz ottaa RKP:lle sulan hattuun siitä, että 3 kuukauden rinnalle saatiin hallituksessa neuvoteltua myös kuuden kuukauden mahdollisuus.

– Nykytilannehan on periaatteessa nolla kuukautta mutta käytännössä Migrin toimesta sovelletaan 3 kuukauden sääntöä. Nyt säännöksi tulee 3 tai 6, joten on subjektiivista pohtia, onko kyseessä tiukennus vai loivennus nykyinen lainsäädäntö tai käytäntö huomioiden, Adlercreutz sanoo.

Hän viitannee siihen, että maahanmuuttovirastosta on todettu Kauppalehdelle, että nykylain puitteissa Migrillä on mahdollisuus käynnistää oleskeluluvan peruuttaminen vaikka heti, mikäli selviää, että henkilön työsuhde on päättynyt.

Adlercreutz toteaa myös sen, että voisi pohtia, olisiko parempi, että kaikkiin sovellettaisiin kuuden kuukauden sääntöä eli 3 kuukauden sääntö pyyhittäisiin yli.

RKP:N vastavalittu puheenjohtaja totesi kesäkuussa, että RKP:n on kirkastettava linjaansa.

– Meidän tulee määritellä tarkemmin mitä tavoittelemme. Joskus ehkä myöskin tarkemmin punaisia viivoja, hän sanoi tuolloin.

Nyt Adlercreutz sanoo, etteivät prioriteetit tai punaiset linjat sinänsä ole muuttuneet, vaan kyse on siitä, että yhteisesti sovittua hallitusohjelmaa ja pelisääntöjä noudatetaan.

– Hallitusohjelma on aina synteesi eri puolueiden näkemyksistä.

Yksi tällainen synteesi hallitusohjelmassa on Turun tunnin junan työstämisen alkaminen. Tästäkin Adlercreutz toteaa, että kysymyksessä on hallitusohjelmassa hyväksytyn kokonaisuuden osa.

– Emme me lähde sieltä nyt poimimaan mitään yksittäisiä hankkeita ulos.

Hän myöntää vuosien saatossa suhtautuneensa tunnin junaan epäilevästi.

– Mutta osana kokonaisuutta RKP on sopinut hallituksen investointiohjelmassa tunnin junasta, että ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisiin yhteyksiin. Hanke palvelee myös Helsingin lähiliikennettä ja Salo-Turku-osa palvelee myöskin rantarataa. Sillä tavalla nämä ovat perusteltavissa olevia.

HYVINVOINTIALUEIDEN talousongelmat ovat olleet viime päivinä laajasti pinnalla. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairanhoitopiirissä nähdään isot yt:t.

Lisärahaa hyvinvointialueille Adlercreutz ei ole hallitukselta lupaamassa, vaan hän muistuttelee kuten hallituspuolueista on tapana, että soten rahoitus kasvaa joka tapauksessa vuosittain.

– Tietenkin hyvinvointialueiden tilanteesta huoli on jaettu.

Hän nostaa esiin erilaisia keinoja, joita hallitus tekee helpottaakseen sote-alan työvoimapulaa.

– On myös tulossa sääntelyä vuokralääkäreiden käytöstä. Se auttaa tasapainottamaan hyvinvointialueiden taloutta.

Sote ei suinkaan ole Adlercreutzin vastuulla, mutta kirkolliset asiat ovat opetusministerinä.

VM:n budjettiehdotuksen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan osoitetusta valtion rahoituksesta leikattaisiin peräti 20 miljoonaa euroa.

Adlercreutzin mukaan taustalla on kehysriihen veropäätökset, jotka hyödyttivät kirkkoa enemmän kuin valtionrahoituksesta nyt leikattaisiin. Hänen mukaansa nyt tehty leikkaus olisikin osittainen kompensaatio tuosta hyödystä.

Kirkkoa Adlercreutz kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sanoo pitävänsä hyvänä, että kirkko tuo arvonsa esille.