– Hän korosti kompromissien tarvetta ja puolitiehen vastaantuloa ja empatian tarvetta. Katsoin tarkasti hallituksen aitiota tämän puheen kohdalla ja kyllä siellä pientä liikehdintää oli, Heinäluoma kommentoi.

Stubb totesi puheessaan, että suomalaisten pitäisi välttää kahtiajakautumista.

– On aina helpompi esittää mielipide kuin kuunnella, mitä toisella on sanottavaa. Keskittykäämme niihin asioihin, jotka meitä suomalaisia yhdistävät.

– On kuitenkin yksi asia, joissa me ihmiset olemme edelleen parempia, nimittäin empatia, välittäminen, presidentti Stubb sanoi eduskunnassa.

EMPATIA nousi suomalaiseen poliittiseen keskusteluun viime keväänä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja, nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei empatia hänen mukaansa sovi politiikan ohjenuoraksi.

– Empatia on olennaista ihmisten välillä, mutta että yksittäisiä poliittisia päätöksiä tehtäisiin empatia edellä. On epärehellistä edes kuvitella niin, Purra sanoi HS:lle.

Heinäluoma piti Stubbin puhetta kokonaisuudessaan maltillisena ja varovaisena. Puhe ei hänen mukaansa sisältänyt uusia poliittisia linjauksia.

– Ulkopoliittisesti siinä ei ollut mitään isoa ohjelmajulistusta, mutta puheessa oli tärkeitä periaatteita, joista yksi erityisen tärkeä oli se, että hän korosti kärsivällisyyden ja maltti on valttia -ajattelun merkitystä. Se oli tärkeä juttu viestinä kaikille. Erityisen tärkeä se on silloin, kun eletään levotonta aikaa, jossa tapahtuu paljon ja joka houkuttelee nopeisiin äärimmäisyyskantoihin.

– Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida, Stubb muun muassa sanoi.

TYYLILTÄÄN Stubbin ja tasavallan presidentin tehtävät tänään jättäneen Sauli Niinistön puheet poikkesivat toisistaan. Heinäluoma pitää yhtenä syynä eroavuuksiin Stubbin ja Niinistön elämänkokemusten erilaisuutta.

– Puheet olivat aika erilaisia. Saulin puhe oli tyypillistä Saulia, jossa luodataan aika syvältä ja jossa tullaan vähän perinteisen politiikan ulkopuolelle ihmisyyden olemukseen, niin kuin tämänkin päivän puheessa, että jotakin on ikuista joka säilyy. Ne pohdinnat ovat hyviä, koska ne antavat syvyyttä ja auttavat ymmärtämään paitsi mitä tapahtuu nyt, myös missä olosuhteissa toimitaan jatkossa.

– Stubbin elämänkokemus on paljon pienempi kuin Saulin ja varmasti menee oma aikansa hakea sellainen vahva sanoma, joka puhuttelee ja on uskottava. Silloin on viisasta aloittaakin vähän varovammin ja totutella siihen uuteen viittaan, joka on päällä. Minusta Stubbilla oli hyvä alku tänään.

Heinäluoma ei pidä Stubbin esitystapaa erityisen presidentillisenä mutta uskoo tilanteen vielä muuttuvan.

– Tärkeämpää on kuitenkin se mitä sanoo kuin se miten sanoo. Ihan hyvä startti tänään sekä tämä hänen ulkopolitiikkaosionsa, jota hän korosti siinä. Ihan kestävää. Myös tämä arvopohjainen realismi, jota hän on käyttänyt aikaisemminkin mutta se on ihan hyvä, koska siinä on molemmat elementit, jotka ovat aina valtion ulkopolitiikassa läsnä. Se, että ulkopolitiikan tärkein harjoittaja ne sisäistää, on hyvä asia.

STUBB on profiloitunut erityisesti Eurooppa-poliitikkona. Heinäluoma ei usko, että presidentin ja Eurooppa-politiikkaa hallinnoivan valtioneuvoston välillä nähdään reviirikiistoja. Stubb tulee pysymään tontillaan.

– Ei minulla ole epäilystä siitä. Päätöksentekosuhteet, mitä kukin päättää, ovat hyvin selvät. Kaikki ovat tottuneet siihen ja sen mukaan varmasti niin nykyinen kuin tulevatkin presidentit tulevat toimimaan.

– Sitten eri asia, että kyllä presidentillä saa olla mielipiteitä ja hän voi tukea niin hallitusta kuin eduskuntaa asioissa, joissa hänellä on sanottavaa ja punnittua mielipidettä. Kaikilla presidenteillä on tähän saakka ollut oma roolinsa siinä pohdiskelussa myös sen virallisen valtiosäännössä määritellyn ulkopolitiikan johtamistehtävän ohella. En usko, että siinä tulee mitään ongelmia.

Millaista mainetta Stubb nauttii Euroopassa? Ovatko Suomen presidentinvaalit nousseet esille Euroopan parlamentissa?

– Ei tämä ole sillä tavalla herättänyt europarlamentissa kovin suurta huomiota eikä mielenkiintoa. Kaikkialla aina oletetaan, että varsinkin pienen maan politiikassa on jatkuvuus. Silloin, kun uusi presidentti tulee vakiintuneesta puolueesta, jossa on ollut ennenkin presidenttejä, niin oletetaan, että siinä on jatkuvuus. Silloin se ei ole niin suuri asia.

– Enemmän europarlamentissa on kysymyksiä siitä mikä on Suomen hallituksen linja. Siitä on huolta, että mitä Suomessa tapahtuu ja onko teillä kaikki asiat hyvin, koska viestit mitä Suomesta on nyt vuoden ajan tullut ovat olleet ihan toisia kuin mitä on tullut sitä ennen kymmeniä vuosia. Se herättää huomiota. Orpo tulee maaliskuussa puhumaan täysistuntoon. Siitä tulee mielenkiintoista, että mitä hän sanoo ja miten hän hallituksen linjan kuvaa ja miten häneen suhtaudutaan. Stubbiin on asiallinen ja avoin suhtautuminen, mutta ei hän herätä suuria tunteita.