Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi STTK:n mukaan sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien.

”Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työntekijöihin.”

Keskuskauppakamari esitti tänään, että palkoista ja lomista pitäisi sopia työpaikoilla ja että paikallinen sopiminen pitäisi kirjoittaa lakiin.

STTKL:n mukaan työnantajan direktio-oikeuden vuoksi työnantaja ja työntekijät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa sopimismahdollisuuksien suhteen.

STTK:n eduskuntavaaliehdokkaille teettämän kyselyn perusteella enemmistö ehdokkaista on sitä mieltä, että yleissitovuusjärjestelmää ei pidä heikentää. Vastaajista 50 prosenttia on sitä mieltä, että yleissitovuus on sopivalla tasolla, 22 prosenttia laajentaisi sitä ja 25 prosenttia kaventaisi tai poistaisi yleissitovuuden.

Vastaajista 73 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että paikallista sopimista tulisi lisätä työpaikoilla. 69 prosenttia oli sitä mieltä, että järjestäytymättömillä yrityksillä tulisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisessa sopimisessa kuin järjestäytyneillä yrityksillä. Seitsemän prosentin mielestä paikalliseen sopimiseen tulisi olla laajemmat oikeudet ja velvollisuudet ja 20 prosentin mielestä paikalliseen sopimiseen tulisi olla suppeammat oikeudet ja velvollisuudet.

”Selkeä enemmistö kansanedustajaehdokkaista on siis sitä mieltä, että yritykset tulisi saattaa yhdenvertaiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta järjestäytymisestä riippumatta. Näin myös kilpailukykysopimuksessa sovittiin, mutta tämä ei edennyt. STTK on tyytyväinen siihen, että kyselyn tulosten perusteella eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä yleissitovuuden rajoittamiseen ei ole halukkuutta ja paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu olisi toimiva.”