Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

– Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo ministeriönsä tiedotteessa.

Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän (kesk.) hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteiin.

Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.

Tiekartta koostuu kolmesta eri vaiheesta. Ensimmäinen sisältää tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuisivat pääosin vuosille 2022–26 ja olisivat yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia. Raideliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin.

Ensimmäinen vaihe – tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseen

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan ensimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä  yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.

Toimet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ovat seuraavat:

1) Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen

2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille

3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille

4) Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi

5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming

Toimet autokannan uudistamiseksi:

6) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen

7) Täyssähköautojen hankintatuki

8) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille

9) Romutuspalkkiokampanjat

10) Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki

11) Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet

12) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat

13) Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimus

Toimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi:

14) Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne 12 –suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)

15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen

16) Joukkoliikennetuet

17) Liikkumisen ohjauksen tuki

18) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa

19) Väylien kunnossapito

20) Logistiikan digitalisaatio

Osa toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä.

Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nosto

Ministeriö kertoo, että käynnissä olevissa hankkeissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi selvitetään, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi eri toimialojen yrityksiin. Myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa arvioidaan.

Samoin arvioidaan sähköpolttoaineiden saatavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia polttoaineiden hintaan.

Tuloksia hyödynnetään ministeriön mukaan, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannen vaiheen toimenpiteistä.

Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös täydentävistä keinoista

Kolmas vaihe on ministeriön mukaan ehdollinen.

Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.

Tältä liikenne saattaa näyttää vuonna 2030

Tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045. Ministeriö kertoo tavoitteista seuraavasti:

1) Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista 9697 oli täyssähköautoja.

2) Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4600 sähkökäyttöistä ja noin 6200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja –bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100.

3) Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.

4) Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.

5) Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.

Lainsäädännön valmistelu alkaa nyt eri ministeriöissä. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa tiedotteessaan, että toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023–26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.

Syksyllä 2021 hallitus puolestaan arvioi, tarvitaanko lisää toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi.