Poikkeuksellista on se, että moni lääkäri on virkasuhteessa eivätkä he näin ollen edes saisi osallistua poliittisiin työtaisteluihin.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen toteaa Demokraatille, että vaikka Lääkäriliiton valtuuskunta on antanut valtuutuksen poliittisiin mielenilmauksiin, mitään suunnitelmia toimenpiteiksi ei vielä ole. Jos toimia tulisi, niistä päätettäisiin erikseen.

– Kysymyshän on nyt lähinnä valtuutuksen hakemisesta. Jos nähdään, että on välttämätöntä tai tarpeellista ja Lääkäriliiton hallitus katsoo, että pitää ryhtyä toimenpiteisiin, valtuuskunta on sille antanut valtuutuksen.

– Lääkäriliitto ei lähde mitään omia toimenpiteitä tekemään. Akavan linja taas on ollut se, että pyritään neuvottelemaan. Haasteena on ollut nyt saada neuvotteluyhteys (Suomen) hallitukseen. Jos se saadaan aikaiseksi, sitten edetään ensisijaisesti sitä kautta. Lääkäriliitto ei ole itse aktiivisena toimijana neuvotteluyhteyden luomisessa.

Sitä hän ei kommentoi, kuinka tiukka äänestys oli.

– Se ei ole minusta relevantti asia. Demokratiassa päätetään asioita sillä tavalla kuin päätetään.

Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Matias Rantanen sanoo, että keskustelua käytiin paljon puolesta ja vastaan.

– Ei tämä missään tapauksessa ollut mikään läpihuutojuttu.

Aaltosen mukaan Lääkäriliiton hallitus oli yksimielinen kysyessään valtuuskunnalta valtuutusta osallistua mielenilmauksiin.

– Siitä ei liiton hallituksessa äänestetty enkä muista sellaista keskustelua, että joku olisi ollut sitä mieltä, ettei kysytä valtuuskunnan mielipidettä. Siinä mielessä voi sanoa, että se oli hallituksen yksimielinen näkemys.

Helsingin Sanomien mukaan Akavassa ei ole vielä päätöstä, miten mahdollinen mielenilmaus toteutettaisiin ja pidettäisiinkö se työajalla vai vapaa-ajalla. Näin ollen Lääkäriliittokaan ei ole asiasta punnintaa tehnyt.

Jos ajauduttaisiin mielenilmaukseen ja sen jälkeen punnintaan, olisiko se virkalääkäreiden osalta laiton, Aaltonen muistuttaa, että asiasta päättäisi työtuomioistuin.

– Missään tapauksessa tavoitteena ei ole rikkoa lakia vaan osoittaa oma näkemys tässä asiassa.

MIKSI Lääkäriliitto päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun hakea valtuutusta poliittiseen mielenilmaukseen?

Aaltosen mukaan maan hallitus on päättänyt kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti sekä neuvottelematta asianomaisten kanssa lähteä toteuttamaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavan hyvin syvälle työmarkkinajärjestelmään.

– Esimerkiksi vientivetoinen malli käytännössä tarkoittaisi sitä, että valtakunnallinen sopiminen palkoista loppuu, koska ei ole mitään sovittavaa. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että siirryttäisiin hyvin vahvasti paikalliseen sopimiseen, Aaltonen sanoo.

Matias Rantanenkin viittaa vientivetoiseen malliin. Hän sanoo, että esitys olisi hankala sopimusvapauden kannalta ja romuttaisi valtakunnansovittelija-järjestelmää.

– En halua lähteä sanomaan, etteikö mikä tahansa asia voi olla sellainen, etteikö siitä voisi keskustella, mutta kokonaisuus pakettina on sellainen, että katsottiin tilanteen olevan poikkeuksellinen. Haluamme Akavan kanssa olla yhdessä vaikuttamassa asiaan. Kuten totesin, Lääkäriliitto ei toimi tässä yksin eli jos näyttää, että muita halukkaita toimenpiteiden tekijöitä ei ole, sitten Lääkäriliittokaan ei niihin ryhdy. Mutta jos sitten taas Akavasta löytyy yleisempi linjaus ja halu toimia, Lääkäriliitto toimii muiden ohessa, Janne Aaltonen jatkaa.

Hallitus on kaavaillut vahvistavansa lainsäädännöllä vientivetoisen työmarkkinamallin, minkä ay-liikkeessä nähdään kajoavan liittojen sopimusautonomiaan. Tosin sittemmin työministeri Arto Satonen (kok.) on myös väläytellyt työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta etsiä vaihtoehtoista mallia.

Aaltonen pitää Lääkäriliitolle vaikeina asioina myös esimerkiksi hallituksen aikeita siitä, ettei enintään vuoden määräaikainen työsopimus vaatisi jatkossa erityistä perustetta, sitä että työntekijän irtisanomiseen riittäisi ”asiallinen syy” (nykyisin asiallinen ja painava) sekä sitä, että ensimmäinen sairauslomapäivä voisi olla palkaton.

– Nämä Lääkäriliitto tunnistaa eniten häiritseviksi, mutta kyse on kokonaisuudesta, ei yksittäisistä elementeistä. Kokonaisuus on sellainen, että se muuttaisi toimintamallia ja dynamiikkaa hyvin ratkaisevasti. On katsottu, että se ei ole toivottavaa, vaan toivottavaa on, että neuvotellaan ja keskustellaan. Jos joltakin osin heikennetään ehtoja, joltakin toiselta osin niitä pitäisi pystyä parantamaan, Aaltonen sanoo.

AALTONEN allekirjoittaa sen, että nyt tehty periaatteellinen linjaus hakea valtuutus poliittisiin mielenilmaukseen on hyvin poikkeuksellinen.

Janne Aaltosen eikä myöskään Matias Rantasen tietojen mukaan Lääkäriliiton jäseniltä ole toistaiseksi tullut palautetta päätöksestä.

Rantanen toteaa, että vaikka Lääkäriliitto on ammattijärjestönä julkikuvaltaan konservatiivinen, kyseessä on kuitenkin ammattijärjestö. Hän arvioi, että liiton jäsenissä on mielipiteitä puolesta ja vastaan nyt tehdystä valtuuskunnan linjauksesta.

– Uskoisin kuitenkin, että meillä on enemmistön tuki, mitä valtuuskunnan kantakin heijastaa eli nähdään se, että ammattiyhdistystyyppinen edunvalvonta tässä asiassa on perusteltua. Mutta ihan varmasti löytyy vastakkaisiakin mielipiteitä, Rantanen sanoo.

Kumpikaan ei tiedä, että liiton jäsenet olisivat suivaantuneet valtuuskunnan linjauksesta siinä määrin, että olisivat jättäneet liiton.

VIIME aikoina paljon on puhuttanut myös sote-sektorin vuokratyövoiman käyttö ja sen kalleus julkiselle puolelle. Matias Rantanen työskentelee julkisella puolella virkasuhteessa.

Hän toteaa, että vuokratyövoiman käytöstä aiheutuu suuria ongelmia.

– Se ei ole sellainen tapa, jolla voisimme järjestää terveydenhuollon kestävällä tavalla.

Rantanen korostaa puhuvansa vuokratyövoiman käytöstä omasta näkökulmastaan, ei valtuuskunnan puheenjohtajana – asiaa ei ole vielä käsitelty liiton päättävissä elimissä.

Rantanen toteaa, että vuokratyövoiman käyttöön on liittynyt selviä yksittäisiä kohtuuttomuuksia.

– Samaan aikaan en tiedä, onko kenelläkään esittää kovin hyvää ratkaisua tähän. Elinkeinovapaus on kuitenkin vahva perusoikeus ja vuokratyövoiman käytön kieltäminen saattaisi törmätä suoraan siihen. Tietenkään ei haluta sellaiseenkaan lähteä. Mutta siitä, miten asiasta päästäisiin eteenpäin, en ole kuullut hyviä ehdotuksia.

Rantanen ei osaa itsekään sanoa, miten ongelmaa kannattaisi ratkoa.

– Meillä ei ole tähän Lääkäriliiton yhtenäistä kantaakaan, koska asia on suhteellisen uusi nykyisessä mittakaavassa.

– Asia on kuitenkin listalla lokakuussa hallituksessa ja sen jälkeen myös valtuuskunta keskustelee tästä.

Janne Aaltonen näkee, että Suomessa pitäisi päästä omalääkärijärjestelmään. Hän sanoo, että se ”on käytännössä kaikissa sivistysmaissa”.

– Omalääkäri voisi olla hyvinvointialueen lääkäri, työterveyslääkäri tai yksityislääkäri, kunhan kaikki toimisivat sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tämä lopettaisi vuokralääkäritarpeen tykkänään, hän toteaa.