Kotimaa
19.9.2020 12:58 ・ Päivitetty: 19.9.2020 12:58
”Näin ne asiat selviää” – Tornion Astemittauksen muistomerkki ilmoitettiin varastetuksi, mutta se olikin viety huoltoon
Poliisi tiedotti lauantaina, että Torniossa tuhottiin ja anastettiin Astemittauksen muistomerkki perjantain ja lauantain välisenä yönä. Poliisi pyysi tapauksesta vihjeitä, ja pian asian oikea laita selvisi.
– Asiassa ei ole tapahtunut rikosta, vaan muistomerkki on viety huoltoon ensi vuoden (Tornion kaupungin) 400-vuotisjuhlaa varten, poliisi kertoo tiedotteessa.
– Poliisi kiittää kansalaisia nopeasta reagoinnista uutisointiin. Näin ne asiat selviää.
Astemittauksen muistomerkki on pystytetty Tornioon ranskalaisen akateemikko Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n nimeä kantavaan puistoon.
Vuonna 1971 yleisölle paljastetun veistoksen taustalla on historiallinen tutkimusmatka, joka liittyy maapallon muotoon. Muistomerkki pystytettiin ranskalaisen akateemikko Maupertuis’n retkikunnan muistoksi.
Muistomerkin suunnitteli Olof Ericson ja se saatiin lahjoituksena Ranskasta.
Maupertuis oli merirosvon poika
Pierre Louis Moreau de Maupertuis syntyi Maupertuis-säätiön nettisivujen mukaan laillistetun merirosvon, eli kaapparilaivan kapteenin pojaksi Ranskan Bretagnessa vuonna 1698. Kaapparilaivat toimivat eri maiden lippujen alla harjoittaen merirosvousta vihollismaiden laivastoa vastaan. Tunnetuin kaapparilaivan kapteeni on kenties Francis Drake.
Maupertuis vietti hetken aikaa myös itse sotilasuralla palvellen muskettisoturien komppaniassa. Matemaattiset lahjat vievät kuitenkin voiton sotilaan urasta ja Maupertuis pääsi Ranskan akatemian jäseneksi 25-vuotiaana.
Matka Tornionlaakson alueelle nosti hänet maailmanmaineeseen ja piirsi myös Pohjan perillä sijaitsevan seudun ainakin hetkellisesti maailmankartalle. Hänet nimittäin valittiin johtamaan historiallista retkikuntaa maapallon muodon selvittämiseksi.
Onko maapallo mandariini vai sitruuna?
Retkikunnan tarkoituksena oli ratkaista 1700-luvulla syntynyt kiista siitä, mikä on maapallon todellinen muoto. Muistuttaako se enemmän mandariinia, kuten Isaac Newton oli teoretisoinut, vai oliko sen muoto lähempänä sitruunaa, jota ranskalainen Jacques Cassini ehdotti. Kiista keskittyi siis maapallon napojen muotoon ja siihen, olivatko ne litistyneitä vai eivät.
Kiistan ratkaisemiseksi lähetettiin kaksi retkikuntaa mittamaan yhden asteen suuruisen meridiaaninkaaren todellinen pituus maastossa. Toinen retkikunta matkasi Peruun ja toinen Tornioon.
Mittausten perusteella todettiin, että maapallo todellakin on navoiltaan litistynyt, kuten Newton ajatteli. Kyseessä oli myös ensimmäinen kerta, kun Newtonin gravitaatioteoriaa testattiin empiirisesti.
Demokraatti / STT–Ilmo Ilkka
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.