Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Näin oppositio kommentoi rajatilannetta – Lindtman: “Tiukka reagointi on perusteltua myös humanitäärisestä näkökulmasta”

LEHTIKUVA / SASU MÄKINEN

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman pitää selvänä, että tilanne itärajalla viittaa hybridivaikuttamiseen, johon Suomen on reagoitava nopeasti ja päättäväisesti.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Venäjä näyttää muuttaneen toimintaansa ja sallii nyt puutteellisin asiakirjoin matkustavien jatkaa Suomen rajanylityspaikoille, Lindtman sanoo Facebookissa.

Hän toteaa, että Suomi ei antaudu minkäänlaiselle hybridivaikuttamiselle, jolla yritetään horjuttaa turvallisuuttamme.

– Heikko reagointi tässä tilanteessa lähettäisi signaalin, joka olisi omiaan lisäämään tämänkaltaista toimintaa. Tiukka reagointi on perusteltua myös humanitäärisestä näkökulmasta, koska se ehkäisee sitä, että ihmisiä alettaisiin laajemmin käyttää hybridivaikuttamisen välineenä, Lindtman näkee.

– Kun huomioidaan tilanteen kehittyminen itärajalla, on selvää, että jo tehdyt toimet eivät ole riittäviä. Siksi on hyvä, että hallitus valmistautuu lisätoimenpiteisiin. Nyt on oltava tarvittaessa valmius käyttää ajoissa kaikki niitä juridisia välineitä, jotka Marinin hallitus viime kaudella sääti, mukaan luettuna mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja ja keskittää lainsäädännön puitteissa turvapaikanhakua vain tietyille rajanylityspaikoille. Viivyttely tarpeellisten päätösten osalta voi pahimmillaan johtaa tilanteen pahentumiseen itärajalla, Lindtman kirjoittaa.

LINDTMAN sanoo, että suomalaisilla rajaviranomaisilla on kyky toimia kunkin tilanteen mukaan Suomen rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikkia kansainvälisiä velvoitteita noudattaen.

– Onkin syytä edetä päättäväisesti viranomaisten suositusten ja tilannekuvan mukaisesti. Nyt nähdyt toimet osoittavat, että on äärimmäisen tärkeää varmistaa Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit rajaturvallisuuden takaamiseksi. Siksi olen kiinnittänyt jo aiemmin huomiota Rajavartiolaitoksen resurssivajeeseen, joka eduskunnan pitäisi yhdessä ratkaista. Vallitsevassa tilanteessa Rajaturvallisuuteen pitää panostaa ja varmistaa edellytykset saumattomasti toimivalle ulkorajavalvonnalle.

Lindtman toteaa, että Suomen ja Venäjän välinen raja on myös EU:n ulkoraja.

– On Suomen etu, että EU-tasolla saadaan luotua toimivat ratkaisut tilanteeseen, jossa jäsenvaltion kohdistuu voimakas turvapaikanhakijoiden paine. Suomen pitää olla aktiivisesti mukana muovaamassa toimivaa EU:n turvapaikkapolitiikkaa. Tällä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, jos laajasti tiedetään, että EU pystyy yhdessä vastaamaan ihmisiä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen tai kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään.

– Suomen on oltava varautunut reagoimaan myös nykyistä pahempaan tilanteeseen ja hallituksen tehtävä on nyt varmistaa, että tähän on täysi valmius., Lindtman päättää.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko on kommentoinut tilannetta viestipalvelu X:ssä.

Hän kirjoittaa, että Suomi on varautunut siihen, että rajojemme pitävyyttä koetellaan.

– Viime vaalikaudella uudistimme yhdessä rajavartiolain ja laitoimme voimavaroja rajaturvallisuuden parantamiseen.

Saarikon mukaan uutiset itärajan poikkeuksellisesta liikehdinnästä kuitenkin herättävät huolta ihmisissä.

– Olisi perusteltua ja välttämätöntä, että hallitus tavalla tai toisella – esimerkiksi pääministerin ilmoituksella – informoisi mahdollisimman pian eduskuntaa ja samalla suomalaisia tilanteesta sekä toimenpiteistä, joihin hallitus aikoo itärajan tilanteen vuoksi ryhtyä, Saarikko toteaa.

Hän sanoo, että valtioneuvostolla on vahva toimivalta asiassa.

– Keskusta tukee ripeitä ja selkeitä toimia maamme turvallisuuden vahvistamiseksi. Suomalaisten ja Suomen turvallisuus, jos mikä, on yhteinen asia yli hallitus-oppositiorajan.

VIHREÄN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne toteaa Demokraatille, että olennaista itärajan tilanteessa on nojata viranomaisten arviointikykyyn.

Hän pohtii, ettei halua lähteä poliitikkona huutelemaan väliin, mitä pitää tehdä. Hänestä vaikuttaa siltä, että hallitus on asiassa hereillä.

Saarikon ideaan pääministerin ilmoituksesta Harjanne toteaa, “ettei siitä varmaan haittaakaan ole”, että käydään aloitteellista keskustelua. Hän lisää kuitenkin, että lainsäädäntö on tehty ja viranomaiset toteuttavat sitä.

– Minä toivon, että tästä ei nyt haeta poliittisen profiilin paikkaa kenellekään enkä viitaa siihen, että näin oltaisiin tekemässä. Mutta jos halutaan informoida ja pitää ajan tasalla, (se on) ok, mutta on tärkeä myös pitää kiinni siitä, että ei eduskunta meillä päätä siitä, mitä juuri tarkalleen operatiivisella tasolla pitää tehdä, Harjanne toteaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE