Ulkomaat
18.8.2018 10:17 ・ Päivitetty: 18.8.2018 10:18
“Näin panssarivaunujen ajavan tietä pitkin” – Prahan kevät päättyi 50 vuotta sitten
Tshekit ja slovakit nauttivat 20. elokuuta 1968 rauhallisesta kesäillasta aavistamatta, että seuraavana aamuna kaikki olisi toisin. Nyt ei ollut kyse epämääräisestä hybridivaikuttamisesta vaan suorasta toiminnasta.
– Näin panssarivaunujen ajavan tietä pitkin. Heitin niitä kohti kiven ja pian kuulin luotien viheltävän, muistelee Prahan lähistöllä Hostivicessa asunut 16-vuotias Milan Tesar AFP:lle.
Tshekkoslovakian niin kutsuttujen liittolaismaiden joukot olivat neuvostodivisioonien johdolla vyöryneet yöllä rajan yli lopettamaan Alexander Dubcekin johdolla aloitetun matkan kohti “ihmiskasvoista sosialismia”.
Vaikka äänenpainot olivat edeltävinä viikkoina koventuneet, miehitys yllätti. Hallitus kehotti pidättäytymään aseellisesta vastarinnasta, mutta miehittäjät saivat silti kuulla kunniansa.
– Erityisesti nuoret eivät näytä alistuvan. He ajavat ristiin rastiin pääkaupungin katuja kuorma-autoissa, heiluttavat lippuja ja huutavat sovauksia jokaiselle tankkikolonnalle, raportoi AFP:n toimittaja Jean Leclerc du Sablon Prahasta.
Monet saivat maksaa protestoinnista hengellään: vuoden loppuun mennessä miehitys oli vaatinut yli 130 kuolonuhria. Milan Tesar säilytti henkensä, mutta opiskelumahdollisuudet menivät.
Miehittäjien tahtoon Moskovan “neuvotteluissa” pakotettu Dubcek säilytti myös henkensä mutta hänet syrjäytettiin vähitellen. Hän ehti nähdä lopullisen vapauden koittavan samettivallankumouksessa 1989.
Mielenosoituksia Helsingissä, SKP:n juhlat pilalle.
Myös Suomessa Tshekkoslovakian miehitys tuli maan poliittiselle johdolle yllätyksenä. Presidentti Urho Kekkosen johdolla pidetyn hätäkokousten jälkeen hallitus linjasi valittavansa tilanteen kärjistymistä mutta totesi suhtautuvansa tapahtuneeseen “Suomen vakiintuneen puolueettomuuspolitiikan edellyttämällä tavalla”.
Monet kansalaiset ilmaisivat kantansa suoremmin, ja Helsingissä osoitettiin mieltä Neuvostoliittoa vastaan. Tankit kaduilla nähtiin television uutisissa ja historiaan jäivät Ylen kirjeenvaihtajan Lieko Zachovalovan dramaattiset raportit Prahasta.
Kipeimmin miehitys iski vasemmistoon niin Suomessa kuin muualla länsimaissa. SKDL:n johto tuomitsi miehityksen ja SKP:n aivan ovella olleet 50-vuotisjuhlat peruttiin – neuvostovieraiden kanssa ei nyt haluttu juhlia.
Tapahtunut jakoi suomalaiskommunistit yhä pahemmin kahtia. Vähemmistö hyväksyi Neuvostoliiton selityksen, jonka mukaan Varsovan liiton joukot olivat toimineet Tshekkoslovakian johdon pyynnöstä puolustaakseen sosialismia.
Tshekkoslovakiassa kenties mieleenpainuvin protesti nähtiin seuraavana talvena kun opiskelija Jan Palach sytytti itsensä tuleen Prahan keskustassa tammikuussa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.