Suurin EU-vaalibudjetti on SDP:llä, 430 000 euroa. Kannoilla seuraavat kokoomus ja RKP noin 400 000 eurolla kumpikin. Vähiten rahaa käyttää kristillisdemokraatit, noin 100 000 euroa.

Eniten budjettiaan viiden vuoden takaisesta on kutistanut perussuomalaiset: noin 70 prosenttia alustavasti noin 200 000 euroon.

– Joutunemme tarkentamaan sitä, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo arvioi.

– Summaa pienentää se, että on useammat vaalit samana vuonna, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo.

Suomen ehdokaskeskeinen vaalijärjestelmä korostuu EU-vaaleissa. Monen puolueen budjetista osa kuluukin suoraan tukeen ehdokkaille. Keskusta antaa jokaiselle ehdokkalleen 5 000 ja vihreät 4 000 euroa.

– Eurovaaleissa (puolueella) on 20 ehdokasta ja vaalipiirinä koko maa. Meille on tärkeää, että myös vähävaraiset ehdokkaat, esimerkiksi nuoret ja opiskelijat, pystyvät tekemään valtakunnallisen kampanjan. Siksi tuemme jokaista kampanjan käynnistämisen avuksi tarkoitetulla summalla, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoo.

Vasemmistoliitto antaa ehdokkailleen eri suuruisia summia, mutta ei paljasta niitä. Myöskään SDP ja kristillisdemokraatit eivät paljasta tukeaan.

– Se on puolueen sisäinen päätös, kristillisdemokraattien järjestöpäällikkö Mikko Rekimies huomauttaa.

RKP sen sijaan ei maksa ehdokkailleen suoraa vaalitukea. Perussuomalaisista ja kokoomuksesta ei saatu vastausta asiaan.

Jos ehdokas mielii EU-parlamenttiin toden teolla, rahaa tarvitaan usein paljon. Viisi vuotta sitten läpipäässeiden vaalibudjetit olivat keskimäärin yli 70 000 euroa. 13 valitusta kallein kampanja oli Sirpa Pietikäisellä (kok.), lähes 184 000 euroa, ja edullisin Jussi Halla-aholla (ps.), noin 4 000 euroa. Summat käyvät ilmi vaalirahailmoituksista.

Kunta- ja eduskuntavaaleissa moni puolue kerää ehdokkailtaan ehdokasmaksua, mutta EU-vaaleissa ne ovat vieraita.

– Meillä on periaatteena kaikissa vaaleissa, että kaikilla on mahdollisuus osallistua, vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen toteaa.

Puolueiden välillä on muitakin eroja siinä, mihin ne vaalibudjettinsa käyttävät.

– Lehtimainontaan menee noin puolet, lopuista suurin osa some- ja verkkomainontaan, kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen konkretisoi.

Esimerkiksi vihreät panostaa sosiaaliseen mediaan ja äänestäjien tapaamiseen kasvokkain.

– Enemmän rahaa sosiaaliseen mediaan, enemmän rahaa koko maan kattavaan bussikiertueeseen, puoluesihteeri Miettinen linjaa.