– Voitimme vaalit, koska palasimme yhteisellä tekemisellä yhteiskunnalliseksi uudistusliikkeeksi ja laitoimme syrjään henkilöristiriidat ja valtapelit, Rinne sanoi puheessaan viitateen eduskuntavaalien voittoon, johon hän puolueensa johti.

Rinne lisäsi, että edistyksellinen poliittinen liike keskustelee, kilvoittelee ja riiteleekin aina silloin tällöin suunnasta.

– Liikkeen liikkeellä pitämiseksi asioihin ja politiikan sisältöön sekä linjoihin liittyvät jännitteet ovat hyväksi. Johtajilta saa ja pitää vaatia. Mutta kulloinkin vastuussa olevien ihmisten kampittaminen – vaikka sen sitten väittäisi tapahtuvan puolueen edun nimissä – ei ole minkäänlaiselle poliittiselle liikkeelle hyväksi saati kunniaksi eikä se johda menestykseen, hän jatkoi.

Mutta miksi Rinne halusi nostaa juuri tämän asian tärkeässä ja viimeisessä puheenjohtajan puheessaan esille?

– Halusin opastaa omalla puheenvuorollani sitä, miten minä näen, että vältetään häviöt ja tappiot, Rinne sanoo Demokraatille pian puheen jälkeen.

Hän sanoo osoittaneensa viestin omalle puolueelleen.

– Sen takia, että me näytimme viime kevään, että menestymme, kun emme kampita emmekä pelaa valtapelejä. Viedään asioita eteenpäin yhdessä valmistellen. Riidellään asioiden sisällöistä mutta ei käydä sellaista peliä, että kun minä en tykkää tuosta niin en sen takia kannata, vaikka hänet olisi juuri valittu… Me voitimme viime vaalit, kun emme tehneet tällaista.

Rinne on toiminut SDP:n puheenjohtajana vuodesta 2014 alkaen.

– Tästä eteenpäinkin on poliittista työtä, Rinne muistuttaa.

Hän on ehdolla ainakin kuntavaaleissa. Eduskunnassa kansanedustaja Rinne toimii varapuhemiehenä.

Mihin suuntaan sitten SDP on Rinteen kaudella kulkenut? Rinne itse näkee, että puolue on nyt lähempänä tavallisen ihmisen arkea.

– Kykenemme keskustelemaan paremmin.

– Meidän ohjelmatyömme on nyt siinä mallissa, että pystymme näyttämään suuntaa tulevaisuuteen. Nämä ovat ne asiat, jotka minun mielestäni pitikin pystyä muuttamaan. Puhutaan hyvinvointivaltiosta arvostavasti, halutaan kehittää ja vahvistaa sitä eikä haluta harvennushakkuuta, Rinne summaa puheenjohtajakauttaan.

Sitä, onko SDP nyt enemmän vasemmalla, Rinne ei suoraan lähde näillä termeillä käsittelemään. Hän sanoo, että maailma on muuttunut aika paljon.

– Ennen pystyi isosta kokonaisuudesta päättelemään, ollaanko oikealla tai vasemmalla. Nyt yksittäisten asioiden kautta niiden merkitys on muuttunut, mikä on johtanut siihen, että oikeisto–vasemmisto-keskustelu on vähän ehkä turhaa, hän sanoo ja kääntää näkökulmaa puoluekenttään laajemminkin.

Jos talouspoliittisesta linjasta yhä pystyy sanomaan, mihin suuntaan jokin puolue kallistuu, oikealle vai vasemmalle, se on muutoin hankalampaa:

– Sivistyspolitiikka ja kulttuuripolitiikka sekä vastaavat asiat, niistäkin tavallaan syvältä perustasta saattaa löytyä, mutta ne eivät ole enää samalla tavalla pinnalla kuin tähän asti, kun me olemme rakentaneet niin vahvasti hyvinvointivaltiota, Rinne pohtii.

Ennen eroaan pääministerin paikalta Rinne ehti kokea sen, mitä on toimia yhtä aikaa pääministerinä ja puolueen puheenjohtajana. Tämä on edessä pian myös nykyisellä pääministerillä Sanna Marinilla (sd.), joka valitaan huomenna SDP:n puheenjohtajaksi.

Rinne pitää hyvänä asiana sitä, että kulloinenkin pääministeri on myös puolueensa puheenjohtaja.

– Kyllä minä olen sitä mieltä, että se on erittäin paljon parempi vaihtoehto tämä yhdistyminen kuin ne olisivat erillään.

Rinteen johdolla neuvoteltiin aikoinaan myös ilmiöpohjainen hallitusohjelma. Rinne sanoo, että ohjelma on yhä täysin ajankohtainen.

– Aikatauluja varmaan joudutaan miettimään ja rukkaamaan, mutta ei minun mielestäni sen perusteita tarvitse muuttaa.

Puoluekokouspuheessaan Rinne nosti esiin myös SDP:n pitkään ajamat tavoitteet oppivelvollisuusiän korottamisesta ja toisen asteen maksuttomuudesta. Rinne sanoi, että hänen on ollut vaikea ymmärtää tämän tavoitteen kriitikoita.

– Onko kyse jostain pahasti vinoutuneesta elitismistä, korkeamman koulutuksen ja sen tarjoaminen mahdollisuuksien rajaamisesta harvempien, joidenkin yhteiskunnan etuoikeutettujen oikeudeksi? Muistamme hyvin, että myös peruskoulu-uudistuksen kovimmat vastustajat edustivat samoja yhteiskuntapiirejä. SDP:lle tämä ajattelu ei käy. Sivistys ja oikeus tavoitella täyttä potentiaaliaan kuuluvat jokaiselle yhteiskuntamme jäsenelle, taustasta tai lähtökohdista riippumatta, Rinne kritisoi viittaamatta sinänsä mihinkään tiettyyn puolueeseen.

Mistä tällaista elitismiä löytyy?

– Kyllä sitä löytyy kokoomuksesta, Rinne täsmentää Demokraatille.

Budjettiriiheen valmistautuvalta hallitukselta odotetaan päätöksiä työllisyyskeinoista. Kova poliittinen keskustelu asiasta on ollut pitkin kesää käynnissä.

– Kaikki keinot, jotka on vakavasti tarkoitettu keskusteluun, kannattaa yrittää analysoida. Ne pitää analysoida paitsi työllisyyden myös muiden yhteiskuntavaikutusten näkökulmasta. Jos ne ovat tavallisen ihmisen arjen näkökulmasta yhteenlaskettuna positiivisia, sitten niitä kannattaa lähteä viemään eteenpäin, Antti Rinne sanoo ja jatkaa viestittäen eritoten opposition suuntaan:

– Minun mielestäni köyhien ihmisten toimeentulon leikkaaminen ei ole sellainen asia.