Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Näin ryhmäpuheissa arvioitiin Suomen kehityspolitiikkaa – kokoomus ilmaisi huolen turvallisuusneuvostokampanjasta

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
RKP:n Sandra Bergqvist ja Anders Adlercreutz keskustelivat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään kehityspoliittisesta yli vaalikausien ulottuvasta selonteosta. Selonteko sai kansanedustajilta varsin hyvää palautetta.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Perussuomalaiset on kuitenkin irtisanoutunut selonteosta.

– Jos nousemme seuraavien vaalien jälkeen hallitukseen, meille ei voi tulla sanomaan, että kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon mukaisesti nyt nostetaan 600 miljoonalla eurolla kehitysapua joka vuosi aina vuoteen 2030 saakka. Emme koskaan sitoutuneet tällaiseen tavoitteeseen, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoi ryhmäpuheessaan.

– Perussuomalaisten ohjelmassa vuodelta 2019 todetaan: “Ensisijainen tavoitteemme maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Vastaavasti kehitysapujärjestelmää tulee tehostaa ja uudistaa tätä tavoitetta paremmin tukevaksi.” Tämänkin keskustelun aikana varmasti moni edustaja tulee laulamaan sitä väsynyttä virttä, että: “Miksi te ette ole valmiita lisäämään kehitysyhteistyövaroja, jos kerran haluatte auttaa paikan päällä?” Jos looginen päättelykyky toimii, pystyy asian ymmärtämään helposti. Kuten olemme sanonee: jos humanitäärinen maahanmuutto Suomeen suostutaan lopettamaan, olemme valmiita panostamaan enemmän siellä, missä apua ja kehitystä oikeasti tarvitaan, Tynkkynen jatkoi.

”Olemme kuitenkin kaukana tuosta tavoitteesta.”

Muista oppositiopuolueista kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Saara-Sofia Sirén totesi, että Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksen osuuden BKTL:sta 0,7 prosenttiin.

– Olemme kuitenkin kaukana tuosta tavoitteesta – toisin kuin muut Pohjoismaat. Tavoitteeseen pääsy edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja uskottavaa suunnitelmaa. Tämä hallitukselta valitettavasti puuttuu. Jo viime kaudella käynnistetystä työstä huolimatta Marinin (sd.) hallitus ei ole onnistunut laatimaan polkua kohti tavoitetta. Päinvastoin. Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä kehitysrahoituksen osuus BKTL:sta tippuu alle 0,5 %. Hallitus on lisäksi päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä myös vuonna 2023, Sirén sanoi.

– Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on todennut yksimielisessä lausunnossaan, että hallituksen määrärahaleikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia Suomen YK:n turvallisuusneuvostokampanjaan. Tähän on syytä suhtautua tarvittavalla vakavuudella, Sirén jatkoi.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Antero Laukkanen nosti esiin sen, että selonteon on laatinut parlamentaarinen työryhmä.

– Moni taho odotti työryhmältä tiekarttaa kehitysyhteistyörahoituksen nostamiseksi vihdoin 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Työryhmä löysikin tiekartasta yksimielisyyden yhtä puoluetta lukuun ottamatta. Kuitenkin viime metreillä valtioneuvosto itse vesitti työn, käytännössä deletoimalla tiekartan tavoitteen rahoitustasosta. Tällainen menettely halventaa parlamentaaristen työryhmien merkitystä, Laukkanen syytti.

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo puolestaan ilmoitti Suomen olevan kehityspolitiikan kehitysmaa ainakin jos verrataan muihin Pohjoismaihin.

– Ruotsissa apu on viisinkertainen, Norjassa nelinkertainen ja Tanskassa kaksinkertainen verrattuna Suomeen. Ainakaan emme voi toimia niin, että olisimme vähentämässä sekä kehitysapua että humanitääristä maahanmuuttoa. Ihmisten auttamista ei voi leikata molemmista päistä. Meidän pitää pystyä auttamaan enemmän ihmisiä heidän omissa kotimaissa, Harkimo sanoi

Suomen tulee ottaa globaalin ruokaturvan edistäjän rooli.”

Hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kyseli, mikä yhdistää suomalaisia ja kehittyvien maiden kansalaisia?

– Ilmastokriisi, pandemiat, maailmankauppa ja muuttoliike sitovat meidät tiiviimmin yhteen kuin koskaan aiemmin. Ihmisoikeuksien lisäksi jaamme planeetan, jonka ekologisesta kestävyydestä olemme kaikki riippuvaisia. On sekä meidän vastuumme että etumme pyrkiä yhdessä kohti tulevaa, jossa kaikilla, ei vain harvoilla, on mahdollisuus elää ja voida hyvin.

Kivelä kehui selontekoa ylivaalikautisuudessaan historialliseksi.

– Kehityspolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti linjojen ja rahoituksen poukkoilematta. Selonteossa on paljon mitä kiittää.

Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi vaati ruokaturvan nostetamista uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen.

– Riittävä ruokaturva on ihmisoikeus. Ruokaturvan saavuttamiseksi on tehtävissä vielä paljon satojen miljoonien ihmisten kärsiessä edelleen aliravitsemuksesta tai akuutista nälänhädästä. Suomen tulee ottaa globaalin ruokaturvan edistäjän rooli. Yli puolet köyhien maiden työvoimasta työskentelee maataloudessa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat tässä suhteessa Afrikan naiset. Naiset vastaavat valtaosasta ruuan tuotannosta, tuotteiden jalostuksesta ja jakelusta sekä päivittäisen ruuan valmistuksesta. Naisten oikeudellisen aseman ja maanomistusoikeuksien parantaminen luovat hyvän perustan.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu totesi ryhmäpuheenvuorossaan olevansa iloinen koulutuksen noususta omaksi erilliseksi temaattiseksi painopisteekseen selonteossa.

– Varmasti moni teistäkin on maailmalla vieraillessaan kuullut toiveet ja kiinnostuksen Suomen koulutusosaamista kohtaan. Tällä sektorilla meillä on todella annettavaa oli kyse sitten opettajan koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, äidinkielisestä opetuksesta tai erityisopetuksesta tai vaikka yritysvetoisesta digiosaamisesta. Painopisteen sisältö vaatii kuitenkin jatkotyöstöä ja pohdintaa esimerkiksi siitä, kuinka se näkyy humanitäärisessä avussa, hän sanoi.

”Meidän on luotava humanitäärinen käytävä.”

RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet nosti esiin Afganistanin tilannetta.

– Vaikka näyttääkin siltä, että talibanhallinto yrittää peittää aikomuksensa, tiedämme, että talibanhallinnon taustalla olevat arvot loukkaavat merkittävästi tyttöjen ja naisten oikeuksia. Maailma ja Suomi eivät voi nyt liikkeen nopean valtaannousun jälkeen olla rauhallisin mielin. Nyt on se hetki, jolloin kehityspolitiikkamme keskeisten arvojen tulisi näkyä käytännössä, Biaudet sanoi.

– Meidän on autettava kaikkia niitä, jotka haluavat Afganistanin kunnioittavan ihmisoikeuksia. Meidän on tässä kriisissä hallituksen päätöksen mukaisesti korotettava pakolaiskiintiötä. Meidän on luotava humanitäärinen käytävä, jonka avulla hengenvaarassa olevat afgaanit voivat paeta, ja meidän on edelleen vaadittava tyttöjen ja naisten kaikkien oikeuksien kunnioittamista, Biaudet totesi.

Lue tästä linkistä uutinen SDP:n kansanedustajan Hussein al-Taeen ryhmäpuheenvuorosta sekä tästä linkistä uutinen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) puheenvuorosta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE