Eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Suomi on tunnetusti EU:n komission ”tarkkailuluokalla” julkisen talouden alijäämän vuoksi. Samalla Suomessa on Euroopan huonoin työttömyysaste. Oppositiota hiersi erityisesti tässä tilanteessa tehty päätös alentaa yhteisöveroa ensi vuoden alusta.

- Suomessa on tehtävä poikkeuksellisen raju sopeutus jo vuonna 2028. Eli tietoisen laiminlyöntinne takia uusi hallitus joutuu ensimmäisessä budjetissaan ensi töikseen päättämään jopa 2,7 miljardin lisäsopeutuksesta, SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Riitta Kaarisalo sanoi.

Sekä Kaarisalo että keskustan Mika Lintilä vaativat hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen. Kahden prosenttiyksikön alennuksen hintalapuksi on arvioitu runsaat 830 miljoonaa euroa.

Myös vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen vaati veroalen perumista.

– Velkaantuminen ei näytä olevan hallitukselle ongelma silloin, kun velkaa otetaan suurituloisten veroetuihin tai yhteisöveron alennukseen. Vasemmistoliitto katsoo, että Orpon hallituksen päättämä tehoton ja talouspoliittisesti vastuuton yhteisöveron alennus on peruttava, Sarkkinen totesi.

SDP:n Nasima Razmyar kutsui yhteisöveron alennusta käsittämättömäksi ymmärtää. Hän sanoi hallituspuolueille, että hekin varmasti tuntevat päätökseen liittyvät asiantuntija-arviot.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka ovat todenneet yritysverojen, kuten yhteisö- ja osinkoveron, laskemisen kaikilta yrityksiltä tehottomaksi.

– Suomalaiset ovat valmiita tekemään vaikeitakin päätöksiä, mutta on vaikea tehdä uhrauksia, johon yhteiskunnan parhaiten toimeentulevat eivät osallistu, Razmyar sanoi.

PERUSSUOMALAISTEN Miko Bergbom ryhtyi vastauksessaan kommentoimaan SDP:n Tampereen puoluekokouksen puheita. Hän aloitti Razmyarin näkemyksestä, jonka mukaan perussuomalaiset ovat “salonkikelvoton” puolue.

– Näin salonkikelvottomana on pakko esittää salonkikelvoton kysymys ja nostaa kissa pöydälle. Nimittäin mehän olemme eduskunnassa tottuneet tällä kaudella siihen, että kun SDP tekee esityksiä, muun muassa vaihtoehdobudjetti vuodelle 2024, niin siellä tehtyjen esitysten työllisyysvaikutukset salataan, Bergbom sanoi.

Seuraavaksi Bergbom kommentoi SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin puoluekokouspuhetta, jossa Lindtman totesi SDP:n leikkaavan vastakkainasettelusta ja epäluottamuksesta.

– Nyt kun tästä demarit ovat valmiita leikkaamaan, niin en vielä löytänyt niitä työllisyysvaikutuksia mutta kysyisinkin valtiovarainministeriltä, että ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet arvioineet näitä demareiden uusia rakenteellisia toimia, että paljonko sillä epäluottamuksesta ja vastakkainasettelusta leikkaamisella voidaan saavuttaa valtiontaloudessa tai julkisessa taloudessa säästöä ensi kaudella.

Joona Räsänen (sd.) huomautti, että SDP:n tämän vuoden vaihtoehtobudjetilla oli eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan paremmat työllisyysvaikutukset kuin hallituksen budjettiesityksellä.

– On totta, että SDP:n esityksellä myös luottamus olisi rakentunut varmasti enemmän tämän vuoden osalta kuin hallituksen esityksillä. Tästä voi varmasti vetää johtopäätöksen vaikka en ekonomisti olekaan, että epäluottamuksesta leikkaamisella on näiltä osin kyllä positiivinen työllisyysvaikutus.

Räsänen totesi pitävänsä parempana, jos kaikki pystyisivät esimerkiksi puheissaan leikkaamaan epäluottamuksesta ja vastakkainasettelusta.

– Koska sillä nyt on ainakin negatiivinen työllisyysvaikutus, jos me leikkaamme luottamuksesta. Ja senhän me näemme, jos me katsomme koko Suomen talouskehitystä tämän hallituskauden aikana.

Myös kokoomuksen Ben Zyskowicz tarttui Lindtmanin linjapuheen ajatuksen epäluottamuksesta ja vastakkainasettelusta leikkaamisesta.

– Tämä on tietysti hienoa retoriikkaa mutta asiallisesti ottaen täyttä höpöhöpö-puhetta. Minäpä kysyn edustaja Lindtmanilta kuinka uskottavaa olisi, jos kokoomus esimerkiksi kertoisi, että se leikkaisi sosialismista, haihattelusta, unelmahötöstä, linjattomuudesta, vaalitavoitteiden piilottamisesta ja vastaavista. Eihän tuo Lindtmanin linjapuhe vastannut odotuksiin tosiasiassa lainkaan, Zyskowicz syytti.

Antti Lindtman ei ollut salissa paikalla Zyskowiczille vastaamassa.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (sd.) sanoi vastauspuheenvuorossaan kokevansa opposition syytökset “jokseenkin irvokkaiksi”. Purra huomautti opposition käytännössä vastustaneen kaikkia hallituksen sopeutustoimia.

– Se mikä selittää kansainvälisten tekijöiden ohella tätä meidän heikkoa tilannetta ovat nimenomaan puolustukseen ja turvallisuuteen tehdyt lisäpanostukset, (valtionlainojen) korkojen kehitys ja hyvinvointialueiden lisärahoitus, Purra summasi.

Purra perusteli yhteisöveron alennuksen mielekkyyttä muun muassa yrityskyselyillä.

– Suurten yritysten mukaan yhteisöveronalennus lisää investointihalukkuutta huomattavasti tai ratkaisevasti 20,9 prosentilla vastaajista ja huomattavasti, ratkaisevasti tai jonkin verran 65,5 prosentilla suurissa yrityksissä.

Pk-yrityksissä kasvu- ja investointihalukkuus kasvaisi merkittävästi 30,2 prosentilla.

– Mielestäni tämä ei ole lainkaan vähäpätöinen tulos.

Purra siteerasi saksalaista tutkimusta, jonka mukaan yhteisöveron alentaminen nostaa palkkoja erityisesti matalasti koulutetuilla, naisilla ja nuorilla. Hän myös huomautti oppositiolle Saksan kaavailevan yhteisöveron alentamista.

Saksan yhteisöverotus on Suomen mallia monimutkaisempi, myös veron taso on noin 30 prosenttia, kun se on Suomessa ennen ensi vuoden alusta voimaan tulevaa alennusta 20 prosenttia.