“Kyse on suomalaisten, täällä toimivien yritysten ja elinkeinoelämän tulevaisuudesta, kyse on työstä, hyvinvoinnista, osaamisesta osana Euroopan unionia. Kyse on lopultakin siitä haluammeko olla osa Euroopan unionia. Kyse on siitä pitääkö suomalaisten ja Suomen sana? Voiko meihin luottaa? Me sosialidemokraatit vastaamme kyllä. Me haluamme, että meihin voi edelleen luottaa ja me haluamme olla osa entistäkin vahvempaa ja toimivampaa Euroopan unionia.”

Kiljunen huomautti, että palkansaajajärjestöt, elinkeinoelämä ja talousviisaat kannattavat Euroopan unionin rahoituspaketin ja elpymisvälineen hyväksymistä.

“Näin laaja yksimielisyys asiantuntijoiden keskuudessa on harvinaista. Paketin hylkäämisen seurauksista on myös laaja yksimielisyys. Ne olisivat arvaamattomat, kauaskantoiset ja Suomen kansallisille eduille vahingolliset.”

“Virheellisiä väitteitä on myös masinoitu suunnitelmallisesti eri somekanavilla. Ihmisten on varmasti vaikea erottaa tosiasioita vääristelystä. Tilanne on siltä osin todella harmillinen.”

Kiljunen korostaa, että paketti on määräaikainen, tarkkarajainen ja ainutkertainen.

“750 miljardin elpymisväline rahoitetaan lainoilla. Suuresta kohusta huolimatta kysymys on kansainvälisesti maltillisen kokoisesta paketista. Esimerkiksi Yhdysvallat elvyttää monikertaisesti enemmän. Takaisinmaksu alkaa vuonna 2028. Tavoitteena on, että lainat maksetaan ainakin osaksi tulevilla amerikkalaisten digijättien digiveroilla tai kiinalaisen teräksen hiilitulleilla. Näin suomalaisten maksuosuudet jäisivät pienemmiksi.”

Kiljusen mukaan erittäin tärkeää on että Suomen elvytyspaketin sisällön rakentamiseen ovat osallistuneet myös elinkeinoelämä, yritykset sekä julkinen sektori laajasti.

“Elpymisväline luo työpaikkoja. Rahoitus toimii vipuvartena yrityksille, jotka laittavat liikkeelle mm. uusia digi-, ympäristö ja ilmastoinnovaatioita ja uusia teollisia laitoksia. Alustavan arvion mukaan Suomen kestävän kasvun ohjelmalla saadaan nopeasti yli 5 mrd. euron kasvusykäys talouteen. Tämä ainutkertainen mahdollisuus on sitonut yhteiskuntamme eri toimijat yhteistyöhön rakentamaan suomalaisille työtä ja toimeentuloa. Katse on myös kriisin jälkeisessä elämässä.”

Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä Suomen maksuosuus nousee noin neljä prosenttia.

“Muilla jäsenmailla maksu nousee noin 10%. Suomi on siis suhteellisesti aiempaa pienempi nettomaksaja. Neuvottelutulosta voidaan pitää varsin hyvänä, varsinkin kun huomioidaan Britannian eron tuoma nousupaine maksuihin. Tästä suuri kiitos pääministeri Sanna Marinille.”

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa esitykselle täyden tukensa.