“Olen erityisen tyytyväinen siihen, että investointiohjelmassa on tunnistettu väyläverkon parantamisen tarpeet Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Vaalipiirin alueella on paljon liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja alueellisen saavutettavuuden kannalta kriittisiä kohteita erityisesti rataverkolla. Siksi onkin hienoa, että investointiohjelmaan on sisällytetty niin Imatran liikennepaikan kehittäminen, lisäraide Kotolahti-Mussalo-välillä Kotkassa, Vainikkalan ratapihan pienet kehitystoimenpiteet, matka-aikojen lyhentäminen Imatra-Joensuu ja Kouvola – Kuopio -väleillä, Lauritsalan liikennepaikan kehittäminen, välityskyvyn parantaminen ja nopeuden nosto Luumäki – Joutseno-välillä kuin nopeudennosto Luumäki – Vainikkala -välilläkin.”

“Myös tiehankkeita osuu investointiohjelmasta vaalipiirin alueelle useita: Vt 6 Korian kohta (Hevossuo-Nappa), Vt 15 Kotka – Kouvola -välillä (1. vaihe) sekä Kotkan sisääntulotiellä, Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla Puumalassa, sekä Vt 5 Savilahden silta Mikkelissä. Samoin Saimaan syväväylien parantaminen sisältyy ehdotettuun vesiväylien parantamishankkeiden kokonaisuuteen. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta ehdotetaan pieniin parannushankkeisiin eri puolilla vaalipiiriä, Kymäläinen sanoo tiedotteessaan..

Vuosittain päivitettävä investointiohjelma liittyy viime vuonna hyväksytyn valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, eli Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoon. Ohjelma on laadittu suunnitelmassa määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Parlamentaarisen ohjausryhmän varapuheenjohtajana toiminut Kymäläinen pitää tärkeänä, että yhdessä parlamentaarisesti sovittuja linjauksia aletaan panna toimeen.

KANSANEDUSTAJA Kristiina Salonen (sd.) kommentoi omassa tiedotteessan, että ohjelmassa on mukana Satakunnalle tärkeitä hankkeita, mutta myös puutteita.

“Investointiohjelmassa on tunnistettu alueen kehittämistarpeita ja joidenkin tärkeimpien liikennekohteidemme kiireellisyys. Rahoitettavaksi on nostettu esimerkiksi Vt 2 parantaminen Porin keskustassa, johon investointiohjelmassa suunnataan 60 miljoonaa euroa. Pidän kiitettävänä myös sitä, että suomalaisen raideliikenteen kilpailukyvylle tärkeä Tampere-Pori/Rauma-radalla toteutettava Digirata-hanke on nostettu ohjelmassa esiin. Suomen viennille elintärkeän kasitien osalta ohjelmaan jää kuitenkin valitettavasti vielä merkittäviä puutteita.”

Pääväyläasetuksen mukaan pääväylien nopeusrajoitusten tulisi yltää maanteillä vähintään 80 kilometriin tunnissa. Kasitiellä tämä palvelutaso ei kuitenkaan toteudu huonojen ja kapeiden tieosuuksien sekä taajamien tasoristeysten vuoksi. Tie on paikoin vaarallinen, etenkin ruuhka-aikoina.

“Länsirannikon satamien kautta kulkee lähes puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista ja raideyhteyden puuttuminen korostaa entisestään kasitien merkitystä tavaraliikenteen väylänä. Sen lisäksi kasitien varrella Turku-Pori-välillä asuu miltei 400 000 asukasta ja sijaitsee yli 150 000 ihmisen työpaikka. Pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso ja liikenteen turvallisuus edellyttävät valtion budjetista lisäinvestointeja kasitielle vielä seuraavan kahdeksan vuoden aikana, kuten esimerkiksi nelikaistaosuuksia Porin ja Rauman välille ja Varsinais-Suomessa sijaitsevan Laitilan risteysalueen parantamisen. Kasitiellä on suuri merkitys koko Suomelle.”

Salosen mielestä investointiohjelmassa olisi ollut tärkeää huomioida myös tulevan Rauman seisakkeen ylläpitokustannukset. Seisakkeen rakentaminen mahdollistaisi tulevaisuudessa henkilöjunaliikenteen Rauma-Kokemäki-välille ja näin ollen edistäisi laajemmin kestävää liikennettä Satakunnassa.

“Hyvä uutinen on, että ohjelmaa tullaan päivittämään vuosittain. Pitkällä kaudella on varauduttava joustavasti myös ohjelman ulkopuolisiin hankkeisiin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi elinkeinoelämän uudet investoinnit saattavat toteutuakseen tarvita infran parannuksia, eikä suunnitelmallisuus saa silloin tarkoittaa liiallista jäykkyyttä.”

OLEMME hyvin tyytyväisiä, että moni Itä-Suomen ja Savo-Karjalan kannalta tärkeä hanke on mukana tänään julkistetussa Väyläviraston investointiohjelmassa tulevalle kahdeksalle vuodelle, sanovat puolestaan SDP:n kansanedustajat Seppo Eskelinen ja Merja Mäkisalo-Ropponen yhteisessä tiedotteessaan.

“Itä-Suomen kannalta on merkittävää, että ohjelmassa on mukana Karjalan ja Savon ratojen kehittäminen sekä kaksoisraiteen jatkaminen Joutsenosta Luumäelle, mikä heijastuu koko Karjalan radan sujuvuuden ja turvallisuuden sekä teollisuuden kuljetusten parantumisena”, Eskelinen sanoo.

“Maanteiltä listalle on nostettu VT9 Liperin eritasoliittymä ja Kuopion Lentokentäntien liikennejärjestelyjen parantaminen sekä Karvion kanavan sillan uusiminen. Hankkeet vahvistavat niin liikenteen sujuvuutta kuin turvallisuuttakin”, Mäkisalo-Ropponen täydentää.

Kaksikon mukaan Väyläviraston ohjelma noudattaa parlamentaarisesti sovitun liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksia, jossa koko maan liikenneverkon kehittäminen on huomioutu kattavasti eri liikennemuotojen osalta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta myös Itä-Suomen tavoitettavuutta saadaan vahvistettua ja kehitettyä.

“Jo valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa teimme vahvaa yhteistyötä niin Itä-Suomen kuntien kuin maakuntaliittojen kanssa ja tätä linjaa edelleen jatkamalla luomme parhaat edellytykset yhteisten hankkeiden toteutumiseksi. Nyt tulee edelleen tehdä yhdessä töitä koko Itä-Suomen saavuttavuuden vahvistamiseksi”, Mäkisalo-Ropponen ja Eskelinen kommentoivat.

SDP:n jyväskyläläinen kansanedustaja Riitta Mäkinen tervehtii niin ikään ilolla valtion väyläverkon investointiohjelmaesitystä, mutta toteaa sen vaativan myös jatkotyöstöä ennen kuin lopullisia päätöksiä investoinneista tehdään.

“Keski-Suomen hankkeita on tässä alustavassa, virkavalmisteluna tehdyssä esityksessä huomioitu kohtuullisesti ja mukana on useita pienempiä pääväylien parannushankkeita.”

Esityksessä investointiohjelmaan on nostettu pääväylien parantamiseksi Keski-Suomen alueella VT4 Leivonmäen pohjoispuolella (12milj. euroa), VT4 Vestonmäen kohta (8 milj. euroa), VT4 Oravasaaren eritasoliittymä (5milj euroa). VT9 Jämsä-Korpilahti (16 milj. euroa) on sisällytetty pääväylien parantamisen ns. B-koriin, johon sisältyvät hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen hankkeiden toteuttamista.

Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että varsinaiset päätökset rahoituksesta tehdään myöhemmin, ja niiden toteutumista on nyt edistettävä voimakkaasti. Hän on erittäin tyytyväinen siihen, että VT4 perusparannus Palokan kohdalla Jyväskylässä löytyy nyt vaikutuksiltaan parhaiden MAL-kaupunkiseutujen hankelistalta, johon se on nostettu mukaan.

Hankkeen tavoitteena on valtatien 4 liikenteen sujuvuuden ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuden parantaminen siten, etteivät autojonot ulotu ruuhka-aikanakaan Palokanorren liittymistä moottoritielle saakka.

“Palokan Orren kunnostusta on odotettu Jyväskylässä pitkään. Alueelle on kaavoitettu ja rakennettu niin paljon, ettei nykyinen liikennejärjestelmä yksinkertaisesti enää takaa sujuvaa ja turvallista kulkua. Hankkeen tärkeys ymmärretään viimeinkin ja sitä on edistettävä jatkotyössä niin, että toteutus voidaan käynnistää mahdollisimman pian”, Mäkinen sanoo tiedotteessa.

KANSANEDUSTAJA Johan Kvarnström (sd.) Raaseporista näkee tärkeänä pitämässään investointiohjelmassa erittäin hyviä elementtejä. Erityisen tyytyväinen hän on Hanko-Hyvinkää-radan perusparannushankkeisiin ja valtatie 25:n parantamiseen. Samalla hän arvostelee sitä, että panostukset rantarataan eivät ole mukana.

”Sekä Hanko-Hyvinkää-radan perusparannus että valtatie 25:n kunnostaminen ovat yhteiskunnallisesti kannatettavia hankkeita. Radan perusparannuksen yhteydessä on selvitettävä kaksoisraiteen mahdollisuus muutamalla lyhyellä osuudella kapasiteetin vahvistamiseksi”, eduskunnan viestintävaliokunnan jäsen Kvarnström sanoo tiedotteessaam.

”Valtatie 25:n tarpeet ovat olleet tiedossa pitkään. Tie ei nykyisellään ansaitse valtatien nimeä. On korkea aika määritellä vakavasti ne investoinnit, jotka tarvitaan kiireellisesti.”

Yleisesti Kvarnström antaa ohjelmalle kiitosta. Hän näkee sen luovan pitkäjänteisyyttä, mikä parantaa EU-rahoituksen edellytyksiä. Kvarnströmin mukaan on pidettävä mielessä, että kyseessä on ehdotus ohjelmaksi, jota päivitetään vuosittain. Tämä on siis vasta perusta ja lähtökohta, ei valmis suunnitelma, hän painottaa.

Kvarnström kuitenkin kritisoi sitä, että panostukset rantarataan loistavat poissaolollaan.

”Ensinnäkin tarvitsemme jatkoa perusparannukselle ja toiseksi muutaman ohituspaikan, eli kaksiraiteisen rataosuuden, joilla voidaan korjata nykyiset pullonkaulat, jotka saattavat aiheuttaa suuria häiriöitä liikenteeseen”, sanoo Kvarnström.

Hän muistuttaa myös, että rantarata on jo monen vuoden ajan ollut – ja tulee ehkä aina olemaankin, jos ”tunnin junaa” ei toteuteta – ainoa junayhteys Helsingin ja Turun välillä ja että on koko maan edun mukaista, että tämä yhteys toimii mahdollisimman sujuvasti.

Uutista täydennetty.