Maat asetetaan raportissa paremmuusjärjestykseen tutkimalla kolmea osa-aluetta: mielenterveyttä, hyvää fyysistä terveyttä ja elämäntaitoja. Osa-alueiden kautta tutkitaan hyvän lapsuuden toteutumista.

Raportti tarkastelee myös perheen ja lasten lähiympäristön, sekä kotimaan sosiaali-, koulutus- ja terveyspoliittisten piirteiden vaikutusta hyvän elämän ja lapsuuden toteutumiseen.

Raportin mukaan 84 prosenttia suomalaisista 15-vuotiaista lapsista kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä ja 5–14-vuotiaiden lasten kuolleisuus on Suomessa kolmanneksi alhaisinta raportin vertailussa mukana olleista maista.

– Suurin osa Suomessa asuvista lapsista voi hyvin, mutta pieni osa lapsista voi erittäin huonosti. Suomessa on tiedetty jo pitkään, että kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten välillä on syvä, sanoo Suomen Unicefin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen tiedotteessa.

Raportin mukaan köyhien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Suomessa noin 11 prosenttia.

Tasainen tulonjako edistää lasten hyvinvointia. Raportin mukaan pienet tuloerot esimerkiksi vähentävät alle yksivuotiaiden lasten kuolleisuutta enemmän kuin maan varallisuus.

Huttusen mukaan tuloerot ovat Suomessakin lähteneet kasvuun.

– Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme hyvin, mutta köyhyys on muuttunut Suomessa yhä useammalle perheelle pysyväksi ongelmaksi. Köyhyyttä esiintyy yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä, Huttunen sanoo tiedotteessa.

Köyhyyden lisäksi raportissa nousee esille peruskoulun käyneiden lasten kansainvälisesti heikot perustaidot matematiikassa ja lukemisessa. Rikkaissa maissa perustaidot jäävät saavuttamatta keskimäärin 40 prosentilla ikäluokasta, Suomessa 22 prosentilla ikäluokasta.

Suomen edelle Unicefin raportissa sijoittuivat Alankomaat, Tanska, Norja ja Sveitsi. Heikoimmin raportissa sijoittuivat Yhdysvallat, Bulgaria ja hännänpäänä Chile.

Raportin tiedot on kerätty ennen koronaviruspandemiaa.