Lakiin ollaan lisäämässä säännökset oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin, jos vähintään 24 vuosilomapäivää ei ole kertynyt.

Muutokset ovat lähtöisin EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Tuomioistuin linjasi, että myös pitkään sairauslomalla ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa olevalle työntekijälle pitää saada vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma.

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät päivitystä tervetulleena, mutta ehdottavat esitykseen muutosta, jonka mukaan lisäpäiviä tulisi käsitellä vuosiloman tavoin. Muuten työntekijä saa lisäpäivistä heikomman korvauksen. Esityksen mukaan lisäpäiviltä olisi oikeus saada samaa palkka kuin työpäivältä. Lisäpäiviltä ei kuitenkaan kertyisi lomaoikeutta eikä niiltä makseta lomarahaa.

Vuosilomalaki muuttuu entistä mutkikkaammaksi

Suomen Yrittäjät moittii esitystä siitä, että se mutkistaa lakia ja lisää työnantajien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Pitkällä aikävälillä muutokset vähentävät työllisyyttä 500–1 000 henkilöllä, järjestö laskee.

– Kokonaisuudistus olisi myös mahdollistanut lainsäädännön yksinkertaistamisen, sanoi Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen tiedotteessa.

Akavan Erityisalat huomauttaa, ettei esitys ota huomioon toimeksiantajistaan riippuvaisia itsensätyöllistäjiä ja freelancereita.

– Työntekijöiden näkökulmasta uudistus lisää vuosilomalain vaikeaselkoisuutta. Uudistus kasvattaa myös työnantajien hallinnollista taakkaa ja aiheuttaa tarpeen muuttaa tietojärjestelmiä, huomautti Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen tiedotteessa.

Uudistusta selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä keskiviikkona. Muutokset on lähetetty lausuntokierrokselle, ja uuden lain on määrä astua voimaan huhtikuussa.