Naisen paikka, missä se on vuonna 2024? Julkisen sote-alan työvoima on suurimmalta osalta naisvaltainen. He tekevät arvokasta ja tärkeää työtä, jota ilman elämää ei välttämättä olisi. Työ ei saisi maksaa mitään, vaan mielellään tämä työ tulisi hoitaa kutsumuksella ja ilmaiseksi. Näin voitaisiin Orpon hallituksen mukaisesti pelastaa Suomen talous.

Suomi antoi ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.

MIINA SILLNPÄÄ ja 19 muuta SDP:n kansanedustajaa tekivät lakialoitteen vuoden 1865 palkkaussäännön kumoamiseksi. Tällöin niin sanottu palkollinen oli sidottu sekä maahan että isäntään ja isännän vaihtaessa tilaa pakotettu joko seuraamaan isäntäänsä muualle tai jäämään taloon uudelle isännälle. Palkollisen tuli tehdä kaikki ne työt ja askareet, jotka isäntä hänelle kohtuullisesti käski ja määräsi. Palkollinen ei saanut sanoilla tai töillä asettua isäntää, emäntää tai heidän sijaistaan vastaan eikä olla tyytymätön.

Onko Orpon hallitus valmis kantamaan vastuun tämän toiminnan seurauksista? Onko heillä järjen hiventäkään jäljellä, meillä nimittäin on jo valmiiksi vakava työvoimapula sote-alalla. Tässä ei arvon hallitus niin sanottu kaapin paikan näyttäminen alamaisille toimi. Nurkan takana huhuilee yleislakko ja siitä kantakoon vastuun se, joka sen toimillaan aiheuttaa.

Suomen taloudesta ei voi olla vastuussa ainoastaan julkinen naisvaltainen ala. Minä naisena ja pienipalkkaisella alalla toimivana en aio alistua kaapin paikkaan. Minä olen valmis taistelemaan ja niin on varmasti tuhannet muutkin.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (sd.) Vaasasta.