SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja monet muut tahot ennustavat, että olemme suhdannehuipussa tällä hetkellä ja että tilanne näyttää heikommalta tulevaisuudessa.

– Sen takia olisi tärkeätä panostaa tulevaisuuteen, uskaltaa tehdä tulevaisuusinvestointeja liittyen koulutukseen, työelämään, sosiaaliturvan rakenteisiin, hän painotti.

Rinteen mielestä tällä hetkellä olisi tärkeätä panostaa koulutukseen uusin tavoin.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan perusrahoitukseen riittävästi rahaa, jotta saadaan innovaatiotoimintaa, tutkimusta, tuotekehitystä ja erityisesti perustutkimusta tehtyä.

– Tarvitaan semmoista politiikkaa tieteen tekemisessä, jossa tutkijat voivat käyttää työpanoksensa tutkimiseen, eivät rahan hankkimiseen. Näistä asioista puuttuu näkemys teidän lisätalousarviossanne, Rinne moitti hallitusta.

Omassa puheenvuorossaan valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli sanonut, että hallitus lisää osaajapulaan vastaamiseksi 40 miljoonaa euroa.

– Toimilla rahoitetaan työttömille suunnattua lyhytkestoista koulutusta ammatillisessa koulutuksessa ja jatketaan muuntokoulutusohjelmia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluopetuksessa, Orpo muun muassa totesi.

Tähän tarttui entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.). Gustafsson muistutti Rinteen puhuneen koulutuksen ja tutkimuksen osaamisen kunnian palauttamisesta.

– Ministeri Orpo rehvasteli nyt sillä, että tähän osaamiseen laitetaan lisäbudjetissa 40 miljoonaa euroa. Hyvä niin, mutta logiikka on nyt vähän tämä, että kun on suhteessa 100 miljoonaa leikattu, niin 5—10 miljoonaa palautetaan. Ja näin se nyt vaan on, Gustafsson ihmetteli valtiovarainministerin puheita.

Gustafsson kertoi, että sivistysvaliokunta oli viikko sitten käsitellessään ensi vuoden budjettia yksimielisesti äärimmäisen huolestunut leikkauksista, joita ammatilliseen koulutukseen on tehty.

–Nyt tässä esitetään 10 miljoonaa euroa lisää pilotteihin tilanteessa, jossa osa ammattiin opiskelevista suorittaa kolmen päivän työviikkoa, kaksi on luppoaikaa. Siis me sosiaalidemokraatit edellytämme kyllä, että tähän ammatilliseen reformiin kiinnitetään enemmän huomiota myöskin taloudellisesti, Gustafsson jyrisi.

Myös entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen totesi, että taloudellisen kasvun näköalat tulevina vuosina niin Suomessa kuin Euroopassakin ovat vaimeampia kuin nyt.

– Ja siihen pitää tietysti varautua. Näitä pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä ja alustoja parannetaan tutkimuksella, tuotekehityksellä, osaamisella, että investointiympäristö on hyvä, hän sanoi.

Ihalainen sanoi, ettei lisäbudjetilla ratkaista kaikkea, mutta toivoi yhtä asiaa.

– Se on se, että kun meillä on vajaa 70 000 sellaista alle 30-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista, jotka eivät ole töissä, eivät ole koulutuksessa ja ovat heikosti kiinni yhteiskunnassa, niin olisi tärkeää rakentaa heille selviytymisen ohjelma koulutukseen, työmarkkinoille. Jos sitä ei tehdä nyt ja tulee taloudellinen taantuma, niin olen erittäin huolestunut siitä, miten nämä ihmiset niissä olosuhteissa pärjäävät. Riski sille, että he syrjäytyvät, on erittäin suuri, Ihalainen sanoi ja toivoi näiden nuorten tilanteen parantamiseen lisää rahaa.