Politiikka
4.1.2025 07:20 ・ Päivitetty: 4.1.2025 07:20
Näkemykset suojelutyön sääntelystä lakkotilanteessa eroavat jyrkästi – hallitus pyrkii antamaan lakiesityksen alkuvuodesta
Ammattiliitoissa epäillään, että hallitus haluaa tylsyttää työntekijäpuolen lakkoasetta meneillään olevissa työehtoneuvotteluissa, kun se kiirehtii lakiin määräyksiä suojelutyöstä. Työnantajapuoli taas katsoo, että suojelutyöllä pitäisi voida rajoittaa lakkoja vielä esitettyä laajemmin.
Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki, terveys, työpaikan koneet ja laitteet tai ympäristö eivät vaarannu. Valmisteilla oleva lainmuutos toisi työntekijöiden yhdistyksille velvollisuuden huolehtia tästä joko rajaamalla joitain tehtäviä työtaistelun ulkopuolelle tai antamalla riittävästi käsipareja tekemään suojelutyötä.
Uudistusta koskeva lausuntoaika umpeutui juuri. Tavoitteena on, että hallitus antaisi lakiesityksen eduskunnalle alkuvuodesta ja laki tulisi voimaan mahdollisimman pian.
SUOMESSA ei ole tähän asti ollut suojelutyötä koskevaa yleistä sääntelyä virkamiehiä ja viranhaltijoita lukuun ottamatta, vaan suojelutyöstä on päätetty vapaaehtoisesti ja neuvotellen.
Suojelutyöstä on aiemmin kahdesti säädetty määräaikaisia erityislakeja. Viimeksi vuonna 2022 säädettiin kiistelty potilasturvallisuuslaki, jonka mukaan hoitajia voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana.
Tavoite oli varmistaa potilasturvallisuus tilanteissa, joissa työtaistelu uhkaa välittömästi vaarantaa potilaiden hengen tai aiheuttaa pysyvän vakavan vammautumisen hoitohenkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Hoitajajärjestöt ristivät lain pakkotyölaiksi. Jo ennen lain hyväksymistä käräjäoikeus kielsi kolmeen silloiseen sairaanhoitopiiriin ilmoitetut lakot.
Potilasturvallisuuslain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
HOITAJIEN työriidan vuonna 2022 päättänyt työ- ja virkaehtosopimus umpeutuu huhtikuun lopussa. Alkuvuoden aikana käydään muillakin aloilla laajasti neuvotteluja uusista työehdoista.
Suojelutyötä koskevaa lainmuutosta valmistellut työryhmä päätti työnsä eripuraisena, ja lakiluonnos sai jo tuolloin ankaria moitteita työryhmässä mukana olleilta työnantaja- ja palkansaajajärjestöiltä.
Oikeuskanslerin virasto pitääkin tärkeänä, että sääntelystä saataisiin nykyistä parempi yhteisymmärrys eri työmarkkinaosapuolten kesken. Tämä olisi tärkeää etenkin, kun suojelutyön antamisessa ei ole yleisesti ilmennyt erityisiä ongelmia tai epäselvyyksiä.
- Sääntelyssä tulisi pyrkiä siihen, että eri osapuolilla on riittävän yhdenmukainen näkemys velvollisuuksistaan ja työtaistelutoimenpiteen sallituista rajoista, virasto sanoo lausunnossaan.
Osapuolten näkemykset eroavat jo siinä, kuinka välttämätöntä uusi lainsäädäntö on.
PALKANSAAJAPUOLEN lausunnoissa huomautetaan, että ongelmia ei ole laajemmin ollut ja riittävästä suojatyöstä on yleensä saatu sovittua ja että tämä todetaan hallituksen esityksessäkin.
Muun muassa Palvelualojen ammattiliitto kehuu olleensa työtaistelun poikkeuslupien myöntämisessä ”sekä vastuullinen että erittäin joustava”.
- Poikkeuslupia myönnettiin jopa kampaajille vanhojen tanssien kampausten tekemiseen, jotta vältyttäisiin mielipahan aiheutuminen nuorille ihmisille heille ainutkertaisessa tapahtumassa, liitto kertoo esimerkin takavuosilta.
Työnantaja voisi esityksen mukana vaatia tuomioistuimelta työtaistelun kieltämistä, jos työntekijöiden yhdistys ei rajaisi työtaistelua tai antaisi suojelutyötä laissa edellytetyllä tavalla.
TYÖNANTAJAPUOLI arvioi, että esitys on riittämätön eikä poistaisi tarvetta säätää määräaikaisia erityislakeja, jos päädytään samankaltaisiin tilanteisiin kuin vuonna 2022.
- Työryhmän ehdotus ei siten mielestämme ole myöskään eduskunnan ponnen mukainen, Elinkeinoelämän keskusliitto päättelee.
KT Kuntatyönantajat huomauttaa, että ehdotus ei ota kantaa yksittäisen työntekijän velvollisuuteen olla työnantajan tavoitettavissa ja tulla suojelutyöhön. KT:n mukaan suojelutyöhön ei ole aina tultu, vaikka järjestö on sopinut suojelutyöstä työnantajan kanssa.
- KT pitää tarkoituksenmukaisena, että vähintään lain perusteluihin kirjattaisiin, että järjestön huolehtiessa suojelutyöstä työtaistelun piirissä olevalla yksittäisellä työntekijällä ja viranhaltijalla on velvollisuus tulla työnantajan kutsusta suojelutyöhön.
Työnantajajärjestöissä haluttaisiin suojelutyön piiristä laajempaa kuin mitä lakiesitykseen on kirjattu. Muun muassa Palvelualojen työnantajat Palta luettelee lausunnossaan useita toimialoja.
- Esimerkiksi lentoliikenteen, postialan, vartiointialan, satamatoiminnan, ICT-alan, finanssisektorin ja monen muun edustamamme toimialan suojelutyötä koskevat tarpeet on tärkeää huomioida, Palta listaa.
ENERGIATEOLLISUUS ehdottaa, että suojelutyö kattaisi kaikki työtaistelutoimet eli myös ylityökiellot tai vuoronvaihtokiellot.
Kuljetusalan ammattiliittojen mielestä suojelutyön määritelmän laajentamisen myötä suojelutyö on menettämässä merkityksensä.
- Sitä koskeva lainsäädäntö näyttäytyy ainoastaan yhtenä keinona rajoittaa työntekijän työtaisteluoikeutta.
Teollisuusliiton mukaan sääntely vahvistaisi työnantajapuolen asemaa merkittävästi työntekijäpuolen kustannuksella.
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö arvioi, että tarkoituksena näyttää olevan antaa mahdollisuus rajata työtaisteluoikeutta.
- Esitettyyn sääntelyyn liittyvät hallinnolliset velvoitteet, sanktiomekanismit ja oikeudenkäyntikuluriskit voivat muodostaa käytännössä jo tosiasiallisia esteitä työtaisteluoikeuden käyttämiselle.
SOSIAALIALAN korkeakoulutettujen ammattiliiton Talentian mukaan joidenkin ammattiryhmien on jo nyt lähes mahdotonta parantaa työehtojaan lakoilla.
- Jo nykyisellään paikallisissa suojelutyötä koskevissa neuvotteluissa työntekijätaho on jäänyt heikompaan asemaan suhteessa työnantajaan. Tätä oikeusvaltiosta tuttua heikomman suojaa ollaan nyt kääntämässä jopa päinvastaiseksi siten, että työnantaja olisi heikompi osapuoli, jonka suojaaminen olisi ensisijaista.
Merja Könönen/STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.