Hallitusohjelman nimi on Vahva ja välittävä Suomi.

Petteri Orpo luonnehti sitä kovan työn tulokseksi. Ohjelma on hyvin yksityiskohtainen.

Orpo uskoo siihen, että kun ohjelman tekoon käytettiin paljon aikaa, hallitusyhteistyö sujuu hyvin.

– Me uskomme kaikki työn ja yrittämisen linjaan.

– Meidän hyvinvointi ei voi perustua velanottoon.

ORPON mukaan hallitus panostaa osaamiseen.

Hän sanoi hallituksen jatkavan määrätietoisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suomi muutetaan ”puhtaan energian suurvallaksi”.

Hallitus painottaa myös turvallisuutta.

Orpon kaavailema kuuden miljardin sopeuttamisohjelma toteutuu. Se koostuu neljän miljardin säästöistä ja rakenteellisista toimista. Orpo sanoi, että nämä ovat valtiovarainministeriön verifioimia toimia.

– Me olemme joutuneet tekemään leikkauksia ja säästöjä myöskin sinne, mikä tuntuu pahalta. Mutta samaan aikaan me huolehdimme siitä, että huomenna olisi parempi, että rahat riittävät.

TKI:hin panostetaan lähes miljardi euroa hallituskaudella.

Hallituksella on investointiohjelma teihin ja raiteisiin. Näitä rahoitetaan valtion omaisuustuloilla. Raiteisiin käytetään noin 1,5 miljardia. Toinen puolitoista miljardia menee perustienpitoon korjausvelan purkuun ja tiestön kuntoonlaittamiseen.

Orpo sanoi, että valtiovarainministeriö on todentanut lähes 80 000 työpaikan vaikutuksen hallituksen löytämille keinoille. Sen lisäksi paikalliselle sopimiselle ei ole vielä arvioitu työllisyysvaikutuksia.

Vaikka edessä ovat neljän miljardin leikkaukset, Orpon mukaan osaaminen, koulutus, sivistys ja tulevaisuus ovat suojattuja. Perusopetusta vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla.

– Toivo tulevasta rakentuu tekojen kautta.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan Riikka Purran mukaan hallitusneuvotteluissa sinkoili kipinöitäkin, mutta se on normaalia.

– Niitä ei pidä säikähtää.

– Kaikki nämä neljä puoluettaan haluavat edistää omia tavoitteitaan sitkeästi.

Hallitusohjelma on kompromissi, jonka kaikki voivat Purran mukaan hyväksyä.

Hän sanoi julkisen talouden tilanteen olevan kehno.

– Me päätimme lähteä tähän urakkaan, koska jonkun on pakko siihen tarttua.

Purra totesi, että Suomi on yksi maailman menestyneimmistä maista, mutta ”meitä selkeästi ainakin jostakin suunnasta katsoen vaivaa pysähtyneisyyden tunnelma ja ehkä hieman jonkinlainen pöyhkeyskin”.

– Ikään kuin meillä olisi varaa siihen, mihin ei oikeasti ole.

Samaan aikaan moni perusasia on Purran mukaan rapautunut. Kasvua tarvitaan, mutta pelkästään se ei riitä eikä se voi perustua pelkkiin toiveisiin.

Purra sanoi, että ”kasvun kaava” sisältää massiivisen paketin toimenpiteitä.

– Tavoitteenamme on kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja. Se, että vuonna 2031 Suomi on maailman mielenkiintoisin maa investoida ja luoda uutta.

PURRAN mukaan yleissitovuus säilyy työmarkkinoilla nykylaajuudessaan. Tästä esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaikuttaa olevan eri mieltä.

– Yleissitovien työäehtosopimusten paikallinen sopiminen laajennetaan koskemaan myös järjestäytymätöntä työmarkkinakenttää, Purra kertoi.

Purran mukaan ilmasto- ja energiapolitiikka tulee toiveajattelun sijaan realistiseksi ja keskittyy toimenpiteiden taloudelliseen kestävyyteen, uskottavuuteen ja teknologisiin mahdollisuuksiin.

– Kaiken pohjalla on se, että kansalaisten ostovoima ei kärsi eikä yritysten kilpailukyky heikkene, hän summasi.

Purra sanoi olevansa iloinen siitä, että yhdessä neuvottelukumppaneiden kanssa on sovittu maahanmuuttokokonaisuudesta, joita voidaan ”hyvällä syyllä kutsua maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi”. Paradigma tarkoittaa yleisesti hyväksyttyä asiaa tai suuntausta.

– Suomi on viime vuosina ollut ainoa väljempää maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava Pohjoismaa. Tämä muuttuu nyt, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden raameissa tietenkin. Suomen turvapaikkapolitiikka saatetaan yleispohjoismaalaiselle kireämmälle tasolle.

Purran mukaan hallitus vauhdittaa muun muassa palautuksia ja toteuttaa ”maastapoistumisen paketin”.

Pakolaiskiintiö laskee 500:aan. Ukrainalaisia tilapäisen suojelun saajia autetaan edelleen voimakkaasti.
Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.

– Suomi on hyvin ihana maa, meidän kaikkien lastemme, lastemme tulevien lasten koti. Siitä pitää pitää erittäin hyvää huolta. Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden ääreen, tehdään se niin hyvin kuin osataan, Purra sanoi.

ANNA-MAJA Henriksson, RKP:n puheenjohtaja aloitti oman puheenvuoronsa toteamalla “tässä me nyt olemme”.

– Siitä mahdottomasta tuli kuitenkin mahdollista. Olen hiukan yllättynyt itsekin, hän jatkoi.

RKP on kipuillut hallitusneuvotteluissa.

Henrikssonin mukaan on jouduttu tekemään paljon vaikeita päätöksiä ja jokainen puolue on joutunut hyväksymään kompromisseja. Hän sanoi myös, että kantoja yritetään sovitella silloin, kun isänmaan etu sitä tarvitsee.

Henrikssonin mukaan hallitus tekee merkittäviä investointeja koulutukseen. Hän nosti puheenvuorossaan esiin panostukset perusopetukseen.

Tuleva hallitus sitoutuu ilmastolain tavoitteisiin.

– Ilmastotyö siis jatkuu kaikilla tasoilla.

Henrikssonin mukaan Suomi myös edistää työperäistä maahanmuuttoa.

Neljännen tulevan hallituspuolueen puheenjohtajan Sari Essayahin (kd.) mukaan hallitus nostaa esiin voimakkaasti lapsiperheiden asemaa ja siihen tehtäviä parannuksia.

– Me rakennamme Suomea, jossa halutaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä ja jossa jokaisesta pidetään huolta, silloin kun omat siivet syystä tai toisesta kanna.

Essayah sanoi, ettei yritysten verotus ei kiristy. Työn verotus alenee painottuen pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin.

Hän kertoi myös, että hallitus vakinaistaa ruoka-aputoiminnan rahoituksen.

– Tätä kai voi kutsua Lex Laukkaseksi, hän totesi viitaten entiseen kansanedustajaan, ALS-tautia sairastavaan Antero Laukkaseen (kd.), joka on taistellut ja tehnyt paljon töitä ruoka-avun ja köyhien puolesta.