Työmarkkinat
4.12.2020 09:22 ・ Päivitetty: 4.12.2020 09:22
”Nämä ovat hurjia lukuja” – ammattiliiton kysely antaa karun kuvan, miten työpaikoilla voidaan
Joka kolmas palkansaajista kokee henkistä uupumusta työssään viikoittain. Tämä käy ilmi toimihenkilöliitto Erton tutkimuksesta, jossa oli vastaajia tuhat.
Melko tai erittäin huonosti työssään jaksaa tällä hetkellä joka viides.
Neljäsosa palkansaajista kuvailee jaksavansa tällä hetkellä työssään ”ei hyvin eikä huonosti”. 40 prosentilla palkansaajista työssä jaksaminen on huonontunut viimeisen vuoden aikana.
– Nämä ovat hurjia lukuja. Pitkään jatkuessaan henkinen uupuminen voi aiheuttaa työuupumisen ja ajaa sairauslomalle, Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen arvioi kyselytutkimuksen tuloksia tiedotteessa.
Psyykkisten syiden takia maksetut Kelan sairaspäivärahat ovat kasvaneet 50 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa mielenterveydelliset syyt ja kasvua vuodesta 2016 oli 25 prosenttia.
Aaltonen muistuttaa, että työuupumus ei ole pelkästään yksilön tragedia, vaan kyse on myös mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Kelan korvaustilastojen mukaan menetys oli viime vuonna yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi.
– Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Puhumme miljardien eurojen menetyksistä vuosittain.
Parempi palkka parantaisi työssä jaksamista.
Lähes joka kolmas asiantuntija- ja toimihenkilötyötä tekevistä sanoo, että jaksamista parantaisi parhaiten mahdollisuus tehdä työtä ilman jatkuvia keskeytyksiä. Joka kolmas sanoo myös paremman palkan parantavan työssä jaksamista. Työn määrän vähentämisen mainitsee joka viides.
Työntekijöistä taas puolet sanoo paremman palkan parantavan jaksamista. Työn määrän vähentämisen ja mahdollisuuden keskeytymättömään työaikaan mainitsee työntekijäroolissa olevista lähes joka viides.
– Käytännössä työpaikoilla kannattaa alkaa parantaa työssä jaksamista mahdollistamalla keskeytymätöntä työaikaa yhteisillä pelisäännöillä. Jaksamista parantavat kyselymme mukaan myös työntekijälähtöiset joustavat työajat, etätyömahdollisuus sekä työpaikan parempi yhteishenki. Palkka ja riittävät henkilöresurssit ovat myös tärkeitä, Aaltonen toteaa.
Hän muistuttaa myös ammatillisen lisäkoulutuksen merkityksestä, erityisesti esimiesten kouluttamisen tärkeydestä.
– Meidän omassa jäsenkyselyssämme syksyllä korostui vahvasti tämä ammatillinen lisäkoulutus. 29 prosenttia jäsenistämme sanoi, että ammatillinen lisäkoulutus parantaisi työssä jaksamista.
Myös Teollisuuden palkansaajien julkaisema tuore raportti Työhyvinvointi kannattaa – Työolot, työtyytyväisyys ja tuottavuus kertoo, että työolot ovat avainasemassa työssä jaksamisessa ja siinä, miten työntekijät suoriutuvat työtehtävistä. Myös työuria voidaan raportin mukaan pidentää työoloja parantamalla.
– Miksi työurien pidentämisessä puhumme vain esimerkiksi eläkeputken poistamisesta ja ansioturvan leikkaamisesta ikääntyneiltä? Työpaikkojen työoloja kehittämällä voisimme parantaa tuottavuutta ja pidentää työuria niin, että jokainen hyötyy – sekä työntekijä, työnantaja että koko yhteiskunta, Aaltonen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.