Eri puolilla Yhdysvaltoja ja muuta maailmaa on vaadittu menneisyydessä rasistisesti toimineiden ihmisten patsaiden poistoa tai heidän nimiensä poistamista paikannimistä.

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen puhemies, demokraattien Nancy Pelosi vaati keskiviikkona, että sisällissodan aikaisten etelävaltioiden mahtimiesten patsaita poistetaan kongressin istuntorakennuksesta, kertoo muun muassa uutiskanava CNN. Poistoon menisi yhteensä 11 patsasta.

Yksi Yhdysvaltain vuosien 1861–1865 sisällissodan keskeisistä kiistoista oli etelävaltioiden harjoittama orjuus.

– Nämä patsaat ovat kunnianosoitus vihalle, eivät kulttuuriperinnölle, Pelosi totesi.

Patsaisiin on kuvattu esimerkiksi etelävaltioiden muodostaman Amerikan konfederaation presidentti Jefferson Davis, varapresidentti Alexander Stephens ja sen armeijan kenraali Robert E. Lee.

Pelosi vaati kyseisten patsaiden poistoa myös vuonna 2017, kun valkoisen ylivallan kannattaja tappoi vastamielenosoittajan Charlottesvillessä ajettuaan autolla väkijoukkoon.

Etelävaltioiden johtajien nimistä on keskusteltu myös Yhdysvaltojen sotilastukikohtien yhteydessä. Osa ihmisistä on vaatinut, että noin kymmenen puolustusvoimien tukikohdan nimistä karsitaan viittaukset etelävaltioiden johtajiin.

Republikaanipresidentti Donald Trump tyrmäsi Twitterissä keskiviikkona paikallista aikaa tukikohtien nimenmuutokset. Presidentin mukaan hänen hallintonsa ei edes harkitse nimien muuttamista.

– Näistä mahtavista ja hyvin voimallisista tukikohdista on tullut osa suurta amerikkalaista kulttuuriperintöä sekä voittamisen ja vapauden historiaa, Trump muotoili tviitissään.

Trump ei ole muutenkaan juuri osoittanut ymmärrystä mielenosoittajien vaatimuksille.

Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper puolestaan sanoi aiemmin viikolla olevansa avoin sille, että puolueet keskustelisivat tukikohtien nimistä.

Kieltovaateita on kohdistunut myös etelävaltioiden lipun näkymiseen eri yhteyksissä.

Yhdysvaltain laivasto on jo ilmoittanut aikeistaan kieltää etelävaltioiden lipun esilläpito laivoilla ja muissa tiloissa.

Osavaltioista etelävaltioiden tunnusta käyttää omassa lipussaan vain Mississippi, CNN kertoo. Republikaanikuvernööri Tate Reevesin mukaan lipun vaihdosta eivät voi päättää poliitikot, vaan asiasta pitäisi järjestää kansanäänestys.

– Tästä käydään nyt paljon keskustelua, ja se on hyvä asia, Reeves sanoi.

Osavaltio on käyttänyt nykyisen kaltaista lippua vuodesta 1890.

Patsaita on mielenosoitusten myötä kaatunut ainakin Britanniassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa.

1400-luvun tutkimusmatkailijan ja Amerikan mantereen eurooppalaista valloitusta merkittävästi edistäneen Kristoffer Kolumbuksen patsas menetti keskiviikkona päänsä Bostonissa Massachusettsissa, kertoo muun muassa Washington Post.

Kolumbuksen patsaita tärveltiin ja kaadettiin myös esimerkiksi Minnesotan St. Paulissa ja Virginian Richmondissa.

Kymmeniä tuhansia ihmisiä kaduille koonneet mielenosoitukset alkoivat Yhdysvalloissa sen jälkeen, kun mustaihoinen George Floyd kuoli poliisin pidätystilanteessa käyttämän väkivallan jälkeen 25. toukokuuta.

Floydin taposta syytetään poliisia, joka painoi häntä polvella niskasta liki yhdeksän minuutin ajan pidätystilanteessa. Kolmea muuta poliisia syytetään avunannosta tappoon.

STT–Mari Areva