Kaikkiaan 40 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenkyselyyn vastanneista teollisuuden toimialojen yrityksistä kertoo vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi.

Tästä kysyttiin erikseen kysymyksellä “Tekeekö yrityksenne lakkojen takia vähemmän investointeja Suomeen lähivuosien aikana?”. Maanantain tilaisuudessa täsmennettiin, että kysymyksessä oli nimenomaan kyse poliittisista lakoista.

– On selvää, että poliittiset työtaistelut eivät paranna Suomen asemaa investointipäätöksissä. Annamme tarpeetonta etumatkaa kilpailijamaille, johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras arvioi kyselyä esitellessään..

Lisäksi suurista teknologiateollisuuden yrityksistä joka neljäs on kyselyn mukaan jo siirtänyt tuotantoaan konsernin ulkomaisiin yksiköihin aiempien ja nyt nähtyjen poliittisten lakkojen takia.

– On ilmeinen riski sille, että tuotanto jää ulkomaille pysyvästi, mutta se nähdään ajan myötä, Rautaporras totesi.

VAJAA kolmannes vastaajista taas kertoi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöään työtaisteluiden aiheuttamien häiriöiden takia. Useampi kuin joka kymmenes eli 14 prosenttia kertoi joutuvansa turvautumaan irtisanomisiin.

Jäsenkysely, johon vastasi 645 yritystä, useampi kuin joka kolmas jäsenyritys, toteutettiin 13.-18. maaliskuuta, jolloin kolmannesta lakkoviikosta ei ollut tietoa.

Teknologiateollisuuden toimialalla suorien lakkojen kohteina ovat SSAB, Outokumpu Chrome, Outokumpu Stainless sekä Okmetic Oy. Samaan aikaan vienti on ollut pysähdyksissä lakkojen suljettua käytännössä kaikki Suomen vientisatamat.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut, että lakot ovat aiheuttaneet noin puolentoista miljardin vahingot jo nyt yhteiskunnalle. Tuo summa vastaa 0,5 prosenttia tämän vuoden bruttokansantuotteesta.

– Se leikkaa kasvua useita kymmenyksiä ja tekee hallitukselle entistä vaikeammaksi alijäämätavoitteiden saavuttamisen. Työtaistelut ovat varsin massiivisia ja vahingot mittavia, Rautaporras summasi.

RAUTAPORRAS kertoi Demokraatille, että varsinaisia yllätyksiä yrityskyselystä ei tullut: tulokset olivat valitettavan odotuksenmukaiset.

Hänen mukaansa yritykset ovat varsin realistisesti arvioineet varsinkin tuotannon menetyksiä ja kuinka paljon tuotantoa joudutaan sulkemaan.

Ulospääsytietä tilanteesta ei yrityskyselyssä suoraan kysytty, mutta Rautaportaan mukaan avoimista vastauksista huokuu tietynlainen voimattomuus ja turhautuneisuus.

– Mutta yritykset näyttävät olevan hyvin laajasti ovat hallituksen työmarkkinauudistusten takana. Viestinä on, että vaikka hinta työtaisteluiden takia uudistuksille on valtavan suuri, se hinta vain lienee maksettava.

YRITYSKYSELYN tuloksia analysoinut varatoimitusjohtaja Minna Helle huomautti, että ammattiliittojen poliittiset lakot aiheuttavat vahinkoa suuryritysten lisäksi myös tavallisille ihmisille.

– Mittavat vaikutukset eivät näy välttämättä vielä tavallisten ihmisten arjessa, bensapumpuilla tai ruokakaupassa, mutta näkyvät pian. Lakot näkyvät työpaikkoina ja miten Suomi pärjää nyt ja tulevaisuudessa – miten Suomi pystyy rahoittamaan julkiset palvelut.

42 prosenttia suomalaisten syntyy suoraan tai välillisesti vientiteollisuuden eli teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden kautta. Kyse on Helteen mukaan myös suurista verokertymistä.

– Lakkojen kärjet on valittu hyvin tarkkaan. Tarkoitus on varmasti ollut aiheuttaa mahdollisimman pienellä määrällä lakkoilijoita mahdollisimman isoa vahinkoa. Tässä SAK:lainen ay-liike on eittämättä onnistunut. Mutta samaan aikaan onnistutaan myös menettämään työpaikkoja ja tulevaisuuden työpaikkoja jää syntymättä.

TUOTANTOA voidaan Helteen jossain määriä kiriä takaisin, mutta menetetyt asiakassuhteet, investoinnit ja menetetty maine maksavat työpaikkoja.

– Nyt horjutetaan suomalaisen talouden ja hyvinvoinnin talon perustuksia.

Miksi sitten kannattaa uudistuksia tehdä, kun hintalappu niille on näin kova? Yritysten mielestä uudistuksia työmarkkinoilla tarvitaan Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden takia, Helle kertoi.

Erittäin suuri huoli yrityksissä on, miten tilanne vaikuttaa työyhteisöjen ilmapiiriin.

– Yritykset kokevat, että nyt lietsotaan vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajien välillä, vaikka sitä työpaikoilla ei ole näkyvillä, Helle muistutti.

USEAT ammattiliitot ovat jo ilmoittaneet, että hintalappu hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvamuutoksista niiden mennessä läpi näkyy tulevalla työmarkkinakierroksella. Teknologiateollisuus istuu neuvottelupöytään loppuvuodesta.

– Nämä uhkaukset ammattiliitoista ovat erittäin ikävää kuultavaa. Mielestäni olisi nyt epäviisasta lähteä spekuloimaan seuraavia neuvotteluja, Helle vastasi Demokraatin kysymykseen, tuovatko työnantajaliitot oman hintalappunsa pöytiin poliittisten lakkojen vaikutuksesta.

Hänen mielestään ensissijaisesti pitäisi nyt pyrkiä saamaan tämänhetkinen tilanne rauhoitetuksi.

– Joten voimavarat pitäisi keskittää ensin siihen ja katsotaan myöhemmin, mikä tilanne on työmarkkinaneuvotteluissa.

Myös pääekonomisti Rautaportaan mielestä on aivan liian aikaista lähteä spekuloimaan ensi syksyä, vaikka Teknologiateollisuus pyrkiikin jatkuvasti olemaan ajan tasalla taloudellisista vahingoista.

– Kun yritysten talous vaikeutuu, niiden kyky maksaa palkkoja ja palkankorotuksia luonnollisesti heikkenee. Yleinen taloudellinen tilannekaan ei vaikuta kovin valoisalta, hän arvioi Demokraatille.

AMMATTILIITOT ovat olleet huolissaan minimityöehtojen säilymisestä, mikä on Helteen mielestä ymmärrettävää. Hän näkee kuitenkin niin, että hallituksen työmarkkinauudistukset eivät ole romuttamassa minimityöehtoja.

– Esimerkiksi paikallisen sopimisen uudistus ei tule mahdollistamaan minimipalkkojen alittamisen vaan paikallinen sopiminen toimisi niissä raameissa, mitä työnantajaliitot ja ammattiliitot sopivat. Uhkat ja huolet kolmen euron tuntipalkkoista eivät pidä paikkaansa.

Yleissitovuuden rapautuminen on ollut myös esillä. Se lähtisi liikkeelle, jos yritykset lähtisivät eroamaan sankoin joukoin työnantajaliitoista. Helle painotti, että työnantajia ei voi pakottaa järjestäytymään.

– Ne järjestäytyvät, jos ne kokevansa hyötyvänsä siitä. Me Teknologiateollisuudessa uskomme siihen, että valtakunnallinen tes-sopiminen kantaa niin kauan, kun yritys ja työyhteisö voivat menestyä. Sopimusten on turvattava myös työrauha.

Hän näkeekin suurimpana uhkana valtakunnalliselle tes-järjestelmälle ammattiliittojen oman poliittisen toiminnan:

– Jatkuvat poliittiset lakot voivat rapauttaa työnantajien luottamusta valtakunnalliseen tes-järjestelmään. Paras tapa huolehtia siitä on pitää kiinni työrauhasta.

Uutista korjattu klo 9.07. “Helle painotti, että työnantajia EI voi pakottaa järjestäytymään”. Aiemmassa virheellisessä tekstissä sana “ei” oli jäänyt pois.