Vahinkojen lisäksi 100 miljoonaa euroa menee suojaaviin kustannuksiin, kuten kamerajärjestelmiin ja hälytyslaitteisiin, kertoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

– Tämä vaikuttaa katteeseen, ja asiakkaat maksavat näitä takaisin omissa ostoksissaan, Aho sanoo.
Ahon mukaan näpistelijät jäävät kiinni joko valvontakameroiden, hälyttimien tai henkilökunnan tarkkaavaisuuden ansiosta. Myös toiset asiakkaat ilmoittavat havainnoistaan.

Kaupan liiton asiantuntija Ilkka Nieminen kertoo, että moni näpistelijä ei ymmärrä, että myös itsepalvelukassoja valvotaan.

Aikuiset näpistelevät eniten päihteitä, vaatteita, elintarvikkeita ja elektroniikkaa. Ammattinäpistelijät keskittyvät arvokkaampaan omaisuuteen, jota he sitten kauppaavat eteenpäin. Moni ammattilainen näpistelee tilaustavaraa, jolle on jo halukkaita ostajia.

– Moni heistä ei välitä lainkaan, jäävätkö he kiinni, jääkö varkaudesta kamerakuvaa tai onko sillä todistajia. Vaikka varastetun tavaran arvo olisi pieni, tekijä saattaa vastustaa kiinniottoa hyvinkin väkivaltaisesti, Nieminen sanoo.

Isommissa kaupungeissa syrjäytyneet, kuten huumeidenkäyttäjät, erottuvat joukosta. Niemisen mukaan he ovat usein täysin välinpitämättömiä kiinnijäämisestä, koska seuraukset voivat jäädä täysin uupumaan, jos sakkoja ei muunneta vankeudeksi.

STT–JANITA VIRTANEN