Pohjana keskustelulle oli valtiotieteen tohtorin, pitkään SDP:n kansanedustajana toimineen Kimmo Kiljusen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on palauttaa työeläkeindeksi palkkatasoindeksiksi.

Kiljunen perustelee aloitettaan sillä, että nykyinen työeläkeindeksi eli niin sanottu taitettu indeksi ei ylläpidä työeläkkeen ostovoimaa palkansaajien elintason noustessa. Näin eläkeläisten tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen.

Aloite on kerännyt jo yli 71 000 allekirjoittajaa, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn.

– Eläkerahastoista ei ole käytetty euroakaan nykyeläkkeisiin, Kiljunen sivalsi kansalaisinfossa.

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten ei kuitenkaan alkaisi purkaa rahastoja.

– Näpit irti eläkerahastoista, hän totesi hyvin ykskantaan.

Hän muistutti, että rahastot on perustettu, jotta eläkkeitä voidaan maksaa myös tulevaisuudessa. Ongelmana Hellsten piti sitä, että tuottoja ei välttämättä sijoiteta turvaavasti, kun varoista yhä suurempi osa on pistetty osakkeisiin.

Hellsten ei pidä taitettua indeksiä suurimpana ongelmana, kun tavoitteena on eläkeläisten köyhyyden taltuttaminen.

– Köyhyys johtuu pienistä palkoista, repaleisista työurista ja siitä, että me elämme yhä pitempään.

Hellstenin mielestä ainoa järkevä tapa olisi nostaa kansaneläkkeen tasoa.

– Köyhien eläkeläisten määrä vähenee vain, jos kansaneläkkeen perusosaa nostetaan takuueläkkeen tasolle, hän korosti.

Hellsten pitää Kiljusen tavoin epäkohtana, että eläkeläisiä verotetaan tiukemmin kuin palkansaajia. Hän ei hyväksy esimerkiksi ”raippaveroa”, joka rokottaa hyvätuloisia eläkeläisiä – joita heitäkin on.

EKL:n puheenjohtaja ihmetteli myös sitä, miksi palkansaajien työeläkemaksua kutsutaan vääristelevästi veroksi, kun se on vakuutusmaksu.

Keskeisenä Hellsten piti sitä, että indeksijärjestelmä suosisi pieniä eläkkeitä – puhtaista prosenteista pitäisi siis päästä eroon.

Työeläkevakuuttajat TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa ei niellyt Kiljusen arviota, että työeläkerahastoista ei olisi herunut euroakaan nykyeläkkeisiin.

– Ihan joka euro kuluu menneiden, nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen. Ja vaikka rahaa onkin pirusti, nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä on liikaa suhteessa siihen, ketkä eläkkeet kustantavat rahastojen kautta.

Elomaa kantoi huolta siitä, että rahastoja purkamalla ongelmat kasattaisiin seuraavan sukupolven harteille.