Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

Nappaavatko suomalaiset kahden miljardin markkinat? – Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon uusi sammalvillan tuotantolaitos on nyt harjakorkeudessa. Euroopassa kasvihuoneviljelyssä käytettävälle sammalvillaiselle kasvualustalevylle on arviolta yli 2 miljardin euron markkinat. Novarbo hyödyntää VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) patentoimaa tuotantoteknologiaa. Mosswool®-nimellä kulkeva, rahkasammaleesta tehty kasvualustalevy syrjäyttää Euroopassa yleisesti käytetyn fossiilisen ja epäekologisen kivivillan. Luken testeissä Mosswool®-alustalla kasvatetulla kurkkusadolla on parempi kasvutulos kuin kivivillalla.

Biolan Groupin Novarbo sai EU:n pk-yrityksille suunnatusta Horisontti 2020 -ohjelmasta 2,44 miljoonaa euroa sammalvillan kasvualustatuotannon kehittämiseen. Osa rahoituksesta käytetään uuden tuotantolaitteiston rakentamiseen. Suomessa kasvihuoneviljelyssä käytetään enimmäkseen turvepohjaisia kasvualustoja. Sen sijaan Keski-Euroopassa kivivillaiset kasvualustat ovat yleisesti käytössä.

– Kivivillalevy on kasvualustana epäekologisuutensa takia ongelmallinen tuote. Vuosittain vaihdettavia kivivilla-alustoja ei EU-määräysten mukaisesti saa viedä kaatopaikalle eikä ajaa penkkaan. Ne eivät myöskään pala eivätkä maadu. Kivivillainen, juurimassalla täyttynyt alusta pitää ensin viedä jälleenkäsittelylaitokseen, joka erottelee kiviaineksen ja juurimassan toisistaan. Sen jälkeen kivi pitää vielä kuljettaa seuraavaan paikkaan, jossa sitä ehkä voidaan jatkokäyttää. Sammalvillasta tehty kasvualustalevy sen sijaan pystytään kompostoimaan sellaisenaan, Novarbon tekninen asiantuntija ja Mosswool-hankkeen projektipäällikkö Petri Konttinen kertoo.

Sammalvillasta seuraava viennin hittituote

Kasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia. Kokonaisuudessaan sammalvillan Euroopan kohdemarkkina on arviolta yli 2 miljardia euroa. Markkinoiden kasvuennuste on 6–7 prosenttia. Näille markkinoille Biolan Groupin Novarbo tähtää uudella VTT:n ja Luken patentoimalla innovaatiolla. Tulevaisuudessa Novarbon valmistamalla kasvualustalla eurooppalainen kasvihuoneviljelijä pääsee kasvattamaan kurkkua, tomaattia ja paprikaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmin.

– Rakennamme Mosswoolista ehdottomasti vientituotetta. Oma kotimarkkinamme on teollisen tuotannon mittakaavaa ajatellen liian suppea. Sen sijaan koko Euroopan tasolla sammalvillasta pystytään tekemään Suomelle seuraava viennin hittituote. Onhan tämä uskomattoman hieno mahdollisuus laajentaa vientirepertuaariamme, Konttinen toteaa.

Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kasvualustan pääraaka-aine on suomalainen rahkasammal. Mosswool®-kasvualustaan tarvittava rahkasammal kerätään suomalaisilta soilta, jotka eivät ole enää luonnontilassa. Nämä ovat niin sanottuja kitumaasoita, joilla ojitus metsämaaksi on epäonnistunut. Sammalta ei korjata luonnontilaisilta tai luonnonsuojelusoilta vaan niiltä, jotka ovat luontoarvojaan menettäneitä joutomaita.

– Sammal kerätään Biolan-yhtiöihin kuuluvan EcoMoss Oy:n kehittämällä patentoidulla korjuutekniikalla. Se poimii vain osan elävästä sammaleesta, puristaa veden sammaleesta ja palauttaa tämän veden suon biotooppiin. Suon pintaa ei siis kerätä paljaaksi, joten suolle jää reilusti itiöitä kasvattamaan uutta sammalta. Uuden, ympäristöystävällisen korjuutekniikan ansiosta suo palautuu ennalleen muutamassa vuodessa, Petri Konttinen kuvaa korjuumenetelmää.

Ekologisuuden lisäksi enemmän kurkkusatoa

Luke on testannut Mosswool®-levyjä kurkun kasvatukseen Piikkiön koekasvihuoneella. Testissä verrattiin sammalvillaisen ja kivivillaisen kasvualustan satotuottoa. Testi todisti, että Mosswool®-alustalla kasvatetun kurkkusadon kasvutulos on parempi kuin kivivillalla. Kun kivivillan vertailumääräksi otettiin 100 kg, niin Mosswool®-kasvualustalla tuotettu vastaava kurkkusato oli 107 kg.

– Ympäristöystävällisyys on äärimmäisen tärkeää. Kun siihen pystytään vielä yhdistämään parempi tuottavuus, päästään nopeammin ratkaisuihin, joilla vähennetään ihmisen tuottamaa ympäristökuormaa. Lopputulemana ihminen voittaa ja luonto voittaa, Petri Konttinen päättää.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE