Razmyar kertoo edelleen muistavansa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeisen aamun, kun selvisi, että perussuomalaiset oli noussut vaaleissa Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi

– Pohdin mihin Suomeen olen herännyt, onko tämä jotain vaalien jälkeistä krapulaa, Nasima Razmyar muistelee.

Razmyar arvioi Timo Soinin johtaman vuoden 2015 perussuomalaisten olleen jo avoimen rasistinen puolue, mutta hänen mielestään tuolloin ainakin puolueen retoriikassa oli enemmän vennamolaista köyhän ja palkansaajan asialla olemista.

– Perussuomalaisten retoriikka on nyt kovaa, niin eduskunnassa kuin kunnanvaltuustoissakin. Jo heidän talousohjelmansa lupaa kylmää kyytiä ja leikkauksia, on kyse sitten palkansaajasta, Suomelle tärkeästä työperäisestä maahanmuutosta tai vihreästä siirtymästä.

– Vaarana on, että Suomea aletaan johtaa peloilla ja synkkyydellä. Perussuomalaiset puhuvat kyllä osin aiheellisistakin uhkakuvista, mutta heidän tarjoamansa ratkaisut ovat usein vastuuttomia.

Razmyar nostaa esimerkiksi perussuomalaisten talousohjelmassa kahdelle hallituskaudelle esitetyt 2-4 prosentin säästöt, jotka koskisivat kaikkia hallinnonaloja. Razmyar on kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari ja arvioi myös siltä pohjalta, että perussuomalaisten esittämä leikkaushaarukka iskisi äärimmäisen kovaa etenkin koulutukseen.

– On pelkurimaista jäädä piiloon prosenttien taakse kertomatta, mistä todellisuudessa pitäisi leikata tai miten nämä leikkaukset näkyisivät ihmisten elämässä. Ehkä perussuomalaiset ajattelevat, että äänestäjät pitävät 2-4 prosentin leikkauksia pienenä rahana valtion budjetissa. Toteutuessaan se merkitsisi esimerkiksi koulutukseen isoa heikennystä.

RAZMYAR ihmettelee perussuomalaisten haluttomuutta panostaa koulutukseen ja suomalaisten osaamistason nostamiseen. Hän pitää niitä olennaisina tekijöinä yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta, on kyse sitten vastaamisesta heikkenevään ikärakenteeseen tai osaajien saamisesta elinkeinoelämän tarpeisiin.

Razmyar uskookin perussuomalaisten maahanmuuttovastaisuuden ohjaavan puolueen ajattelua, vaikka se lopulta johtaisi Suomen talouden taantumiseen ja nuorten tulevaisuuden toiveiden tuhoamiseen.

Samaa on pohtinut muun muassa ekonomisti Heikki Pursiainen, joka kirjoitti Twitterissä: ”Perussuomalaisten mielestä nykyisten suomalaisten siirtymistä korkean koulutuksen ja tuottavuuden töihin on ehkäistävä… Nuoren äänestäjän kannattaa muistaa, että PS ei halua sinusta filosofian maisteria, koska sinut tarvitaan estämään maahanmuuttajan pääsy raitiovaununkuljettajaksi.”

Razmyar jakaa Pursiaisen näkemyksen. Hän ihmettelee perussuomalaista yhtälöä, jossa väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa Suomessa esimerkiksi hoidettaisiin vanhukset itse, ilman työperäisen maahanmuuton apua.

Razmyar painottaa, että Suomi ei selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Tämä on hänen mukaansa lähes kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten myöntämä fakta. Osa tätä kokonaisuutta on se, että Suomi tarvitsee myös muiden kuin huippuosaajien maahanmuuttoa. Se merkitsee myös näiden perheiden muuttamista Suomeen.

– Koko läntinen Eurooppa kilpailee samoista työntekijöistä. Suomella ei ole varaa entisestään vaikeuttaa heidän saamistaan tänne.

TÄMÄN viikon eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaiset nostivat maahanmuuton merkittäväksi syyksi suomalaisnuorten heikentyneisiin oppimistuloksiin.

Razmyar muistuttaa oppimistulosten heikentyneen todennäköisesti jo 1990-luvulla tehdyistä säästötoimista alkaen. Hän sanoo opetuksen vaativan kriittistä tarkastelua. Esimerkiksi perusopetuslaki pitäisi uudistaa vastaamaan nykypäivää. Myös niin maahanmuutosta, kotouttamisen ongelmista kuin eri ryhmien välisistä oppimiseroistakin pitää pystyä keskustelemaan rehellisesti ja rakentavasti.

– Perussuomalaisten ajattelu lähtee tässä kuitenkin väärästä päästä liikkeelle. Heidän mielestään asiakkaat pitää vaihtaa, jos peruspalvelu ei toimi. Pääkaupunkiseudulla päiväkodeissa ja kouluissa neljännes lapsista ja nuorista on vieraskielisiä. Maahanmuuttajat eivät ole mikään irrallinen ryhmä yhteiskunnassa. Kyse on suomalaisten pärjäämisestä ja heidän auttamisestaan, Razmyar muistuttaa.

SE TÄMÄN kevään vaalien jälkeinen aamu. Razmyar sanoo äänestäjän tekevän nyt pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia ratkaisuja. Hän arvioi, että tulevalla vaalikaudella tehtävät toimet vaikuttavat aina 2050-luvulle saakka, on kyse sitten nuorista tai velkaantumisen taittamisesta. Hän muistuttaa 1990-luvun laman ja finanssikriisin aikana tehtyjen leikkaustoimien tuhoisista vaikutuksista.

– Oikeistolainen leikkaushallitus merkitsisi monenlaista synkkyyttä ja siipien katkaisemisesta monelta suomalaiselta. Suomi on pärjännyt yhdessä rakentaen ja sopien, ei repien ja rikkoen. Äänestäjä päättää, minkälaisessa Suomessa haluaa jatkossa asua.