Politiikka
22.4.2022 05:58 ・ Päivitetty: 22.4.2022 05:58
“Nato-jäsenyys ei voi korvata kansallista puolustusta” – sd-kansanedustaja pitää katseen tulevaisuudessa
Kansandustaja Kristiina Salonen (sd.) painottaa, että turvallisuusselontekoa käsiteltäessä keskiössä pitää olla suomalaisten turvallisuuden varmistaminen.
– Olemme valmiita tekemään sen turvaamiseksi tarvittavat päätökset, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Salonen toteaa tiedotteessa.
Eduskunta kävi keskiviikkona lähetekeskustelun, joka koski valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksessa. Selonteon tarkoituksena on tukea eduskuntaa laajan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen keskustelun käymisessä.
– Valitettavasti olemme tänään tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja se on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin. Sen vuoksi eduskunta on nyt historiallisen pohdinnan edessä.
Salonen muistuttaa, että sekä Natoon liittymisellä että liittymättä jättämisellä on seurauksia. Hän nostaa esille, että Suomella on oltava selkeä ja yhtenäinen kuva siitä, millä ehdoin se olisi valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä.
– Jäsenyys ei velvoita Suomea ottamaan automaattisesti alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja, vaan liittymisehtoja voidaan tarkastella mahdollisten liittymisneuvotteluiden aikana. Mahdollisen jäsenyyden kohdalla Suomen puolustus sovitettaisiin osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla.
“Nato-jäsenyys voi tuoda turvaa, mutta se ei poista oman puolustuksen kehittämisen tarvetta.”
Salonen korostaa laajan ja tulevaisuuteen katsovan varautumisen tärkeyttä yhteiskunnan eri osa-alueilla.
– Nato-jäsenyys ei voi korvata kansallista puolustusta tai poista sen kehittämisen merkitystä. Suomalaisen yhteiskunnan pitää varautua perinteisten turvallisuusuhkien lisäksi myös kyber- ja hybridiuhkiin sekä ulkoapäin tulevaan informaatiovaikuttamiseen.
Hänen mielestään erityisesti tulevissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä katseen on oltava vahvasti tulevaisuudessa.
– Meidän on katsottava myös vuosikymmenien päähän, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla turvata suomalaista yhteiskuntaa. Meidän pitää ottaa varautumisessa nykyistä paremmin huomioon kyber- ja hybridiuhkat. Nato-jäsenyys voi tuoda Suomelle turvaa, mutta se ei poista oman puolustuksen kehittämisen tarvetta tai uhkiin varautumista.
Selonteossa todetaan, että Suomen pitää jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, pitää yllä diplomaattisia suhteita ja vahvistaa omaa sisäistä turvallisuuttaan.
– Kansallinen puolustuskyky on turvallisuutemme elinehto, ja sitä pitää kehittää Nato-päätöksestä riippumatta, Salonen painottaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.