Valiokunta totesi kuitenkin, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin. Sen vuoksi valtioneuvoston on syytä arvioida tarvetta tarkistaa perustuslain sääntelyä.

Asiantuntijat ovat arvioineet Nato-jäsenyyden vahvistavan presidentin valtaa. Tässä yhteydessä on puhuttanut myös eduskunnan tiedonsaantioikeus Nato-asioista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tiedetään pitäneen eduskuntaa hyvin informoituna ja tuleva presidentti Alexander Stubb toiminee samalla tavalla. Tästä huolimatta on pohdittu, pitäisikö eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista jollakin tavalla vahvistaa tulevaisuutta silmällä pitäen. Onko asia liikaa henkilökemioiden varassa.

KUN perustuslakivaliokunta totesi, että perustuslakia on arvioitava, se ei sinänsä edellyttänyt, missä aikataulussa tämän olisi tapahduttava.

Demokraatti kysyi oikeusministeri Leena Meren (ps.) näkemystä siitä, mitä perustuslakivaliokunta valtioneuvostolta toivoo.

– Siinä tuotiin esille, että nykyoloissa ei ole mitään merkittäviä haasteita toimivaltasäännösten kanssa. Mutta jossain vaiheessa tässä Nato-jäsenyyden alettu olisi syytä tarkastella ja arvioida, onko siellä jotain tarpeita. Itse näen sen niin, että tietysti täytyy mennä jonkin aikaa, että me olemme olleet Naton jäsenenä. Varmasti tällä hallituskaudella jonkinlaista arviota tehdään, mutta ei ole sanoa vielä, millainen se arvio olisi tai missä aikataulussa. Mutta ei nyt ehkä ihan tässä juuri nyt ensimmäiseksi. Antaa hieman ajan kulua, juuri kun on uusi presidenttikin valittu, Meri toteaa Demokraatille.

Arvio tulisi vielä tällä hallituskaudella?

– Näin minä ymmärtäisin, että se olisi tarkoitus tehdä, kun siinä lukee, että valtioneuvoston on syytä arvioida, mutta eihän siinä nyt mitään aikamäärettä ole. Olisiko se sitten, että tällä hallituskaudella ehkä arvioidaan, työtä voidaan jatkaa ensi hallituskaudella, mutta ei siinä nyt minusta mitään akuutteja tarpeita ollut. Näin ymmärsin perustuslakivaliokunnan lausunnon.

Meri arvioi, että ensin olisi pohdittava, että onko perustuslakiin tarve tehdä muutoksia. Jos näin todettaisiin, vasta sitten alettaisiin selvitellä laajoilla hartioilla, toisin sanoen parlamentaarisesti, voiko tarpeesta seurata lainsäädäntömuutoksia.

Kysyttäessä, voisiko Meri sysätä asian oikeusministerinä käyntiin, hän toteaa, että valtioneuvosto toimisi asiassa yhteistyössä.

– En näe, että se olisi sellainen asia, mitä minä alan yksin tuolla pohdiskelemaan.

Keskustelua prosessin aloittamisesta ei ole vielä käyty.

MERI toteaa, että eduskunnan tiedonsaantioikeus on syytä kaikissa erilaisissa kansainvälisissä suhteissa varmistaa.

– Meillähän EU-asioissa eduskunta saa hyvin tietoa EU-asioiden etenemisestä ja pystyy vaikuttamaan siihen. Varmistettaisiin sitten tietysti tulevaisuudessa sekin, että Nato-asioihin pystyy myös eduskunta hyvin vaikuttamaan. Olen ymmärtänyt, että se on toiminut tähän asti ihan hyvin. Presidentti on esimerkiksi vieraillut ulkoasiainvaliokunnassa.

Käytännössä valtioneuvosto vastaa siitä, että eduskunta saa riittävästi tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista. Niinistö on itse sanonut muistutelleensakin ministereitä eduskunnan informoinnista TP-utvan (Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteinen kokous) kokousten jälkeen.

Yle kysyi hiljattain presidenttiehdokkailta, pitäisikö presidentin sitoutua nykyistä järjestelmällisemmin eduskunnan kuultavaksi ennen Nato-kokouksia ja muita ulko- ja turvallisuuspoliittisia kokouksia ja niiden jälkeen. Osa näki muutostarpeita, osa ei. Tässä yhteydessä nousi esiin myös, että eduskunnan tiedonsaantioikeutta voitaisiin vahvistaa perustuslakia uudistamalla.

Leena Merellä ei ole vahvaa ennakkokantaa siihen, pitäisikö perustuslakia rukata siltä osin, miten eduskunta saa parhaalla mahdollisella tavalla tietoa presidentiltä.

– En minä ainakaan tässä lyhyessä aikaikkunassa näe mitään ongelmia, mutta lainsäädäntöhän tietysti tehdään tulevaisuutta varten, että ei siitä varmaan mitään haittaakaan olisi, jos se olisi sinne erikseen merkitty. Mutta tässä on varmaan hyvä tehdä se arvio ja arvioida, tarvitaanko sinne erillistä mainintaa vai pystytäänkö tällä nykyisellä lainsäädännöllä selviämään. Ehkä näissä asioissa valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat parempia arvioimaan sitä kuin minä, Meri toteaa.

FAKTA

NÄIN perustuslakivaliokunta lausui perustuslain tarkistamisesta tammikuussa 2023 käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi:

“Perustuslakivaliokunnan mielestä on sinänsä selvää, että kansallinen päätöksenteko toteutetaan myös Naton jäsenenä voimassa olevan perustuslain mukaisen toimivallan jaon ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti. Nato-jäsenyys ei siten välittömästi vaikuta suomalaisten valtioelinten toimivaltasuhteisiin ja päätöksentekomenettelyihin. Valiokunnan käsityksen mukaan Nato-jäsenyydestä voi kuitenkin aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.

Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä Nato-jäsenyyden oloissa arvioida tällaisia vaikutuksia ja niihin liittyviä tarpeita vahvistaa esimerkiksi hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta. Arvioinnin on syytä kattaa perustuslain asiaa koskeva sääntely kokonaisuudessaan.”