Torstaina julkistetun NATOpoll-tutkimushankkeen kyselyssä vain 16 prosenttia vastaajista luotti enää Yhdysvaltojen valmiuteen puolustaa Naton eurooppalaisia jäsenmaita. Päinvastaista mieltä maaliskuussa tehdyssä kyselyssä oli peräti kolme neljäsosaa vastaajista, epävarmoja vain joka kymmenes.

Epäluulo oli herännyt jo vuosi sitten, mutta lievempänä. Vuoden 2024 huhtikuussa vielä 30 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa vähintään jokseenkin varmasti siihen, että Yhdysvallat tulisi Euroopan Nato-liittolaisten avuksi, ”riippumatta siitä, kuka valittaisiin Yhdysvaltain presidentiksi”.

Suomalaisten näkemys kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa on lähes yhtä synkkä: vajaat 30 prosenttia vastaajista luottaa tältä osin sovitun pitävän myös Donald Trumpin ollessa presidenttinä, noin kaksi kolmesta ei luota.

Jäsenyyden kahtena ensimmäisenä vuotena tehdyissä NATOpoll-kyselyissä jäsenyyden kannatus nousi 81:stä 83 prosenttiin. Tänä keväänä kysymykseen Natoon liittymisen puolesta äänestämisestä vastaisi myöntävästi enää 76 prosenttia vastaajista.

Kiinnostavaa kyllä, suomalaisten enemmistön valmius määrätä reserviläisiä lähtemään hyökkäyksen kohteeksi joutuneen toisen Nato-maan avuksi näyttää muutamassa vuodessa jopa hiukan vahvistuneen. Kansalaiset näyttävät tukevan käsitystä, jonka mukaan Suomi on Natossa myös turvallisuuden tuottaja.

SEITSEMÄN prosenttiyksikön lasku Nato-jäsenyyden kannatuksessa jakautuu epätasaisesti: miesten tuki Nato-jäsenyydelle notkahti vain muutaman prosenttiyksikön, naisten peräti 11 prosenttiyksikköä.

Tutkijoiden mukaan huomionarvoista on myös se, että kannatuksen lasku kohdistui erityisesti nuorimpiin ja matalamman koulutus- ja tulotason ryhmiin. Vanhimmissa korkeimmin koulutetuissa ja ylemmissä ammattiryhmissä muutos on ollut selvästi loivempaa.

Puolueittain vertailtuna suurinta Naton kannatuksen lasku oli vihreissä ja vasemmistoliitossa. Viimeksi mainitun osalta tuki jäsenyydelle putosi alle 50 prosenttiin.

Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että Suomen Nato-jäsenyyteen lähtökohtaisesti varauksellisesti suhtautuneet ovat reagoineet voimakkaasti Trumpin hallinnon Nato-linjauksiin kun taas jäsenyyttä alusta saakka voimakkaasti kannattaneet pitävät Natoon liittymistä edelleen oikeana ratkaisuna.

Huolimatta Naton kannatuksen laskusta tuki jäsenyydelle on Suomessa tutkijoiden mukaan edelleen vahvempaa kuin puolustusliiton jäsenmaissa keskimäärin (noin 70 prosenttia).

Tuoreessa kyselyssä yli puolet vastaajista oli muun muassa sitä mieltä, ettei ”Suomi olisi täysin länsimainen valtio ilman Nato-jäsenyyttä”.

UKRAINAN tukemisen jatkaminen on kyselyn perusteella suomalaisista lähes itsestään selvää: peräti 85 prosenttia vastaajista on samaa mieltä siitä, että EU-maiden on tuettava Ukrainaa sotilaallisesti ja taloudellisesti siksi kunnes rauha on solmittavissa Ukrainan hyväksymillä ehdoilla.

Kaksi kolmesta on myös sitä mieltä, ettei Yhdysvalloilla ole oikeutta estää Ukrainan Nato-jäsenyyttä, vaikka se mahdollistaisi rauhan solmimisen. Muuten käsityksissä rauhan ehdoista on havaittavissa myös ristiriitaa: yli puolet vastaajista pitää raskaitakin myönnytyksiä sodan jatkamista parempana vaihtoehtona.

Samaan aikaan neljä viidestä katsoo, ettei Venäjän pidä sallia pitää valtaamiaan Ukrainan alueita, vaikka se teksi rauhan mahdolliseksi.

Yli 70 prosenttia vastaajista myös tukee Euroopan maista muodostettavaa niin kutsuttua halukkaiden koalitiota ja sen joukkojen sijoittamista Ukrainaan mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen. Suomalaisten lähettämistä tällaisiin tehtäviin tukee niukasti yli puolet vastaajista, eri mieltä on vajaa kolmannes.

Huomattavasti selvempi on tuki Venäjän vastaisille pakotteille: kolmen neljäsosan mukaan EU:n ei pidä seurata Yhdysvaltain esimerkkiä, jos se päätyisi poistamaan omat Venäjä-pakotteensa mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen.

PRESIDENTTI Alexander Stubbin väläyttämä mahdollisuus Suomen ja Venäjän poliittisten suhteiden palauttamiseen joskus tulevaisuudessa epäilyttää yhä suomalaisia.

Sekä suhteiden pitämistä jäissä että niiden solmimista uudelleen Ukrainassa solmitun rauhan jälkeen kannattaa suurin piirtein samansuuruinen noin 40 prosentin osuus vastaajista.

Diplomaattisia avauksia selkeämmin suomalaiset tukevat puolustuskyvyn vahvistamista niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla

Hallituksen päätöksellä aloittaa valmistelu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi on aiempaan verrattuna nyt enemmistön tuki (57 prosenttia vastaajista).

Kaksi kolmasosaa vastaajista olisi valmis hyväksymään esimerkiksi Ranskan tekemän ehdotuksen nostaa puolustusmenojen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta 3-3,5 prosenttiin. Kysely tehtiin ennen hallituksen huhtikuun alussa tekemää päätöstä esittää puolustusmenojen osuus kolmeen prosenttiin vuoteen 2029.

Presidentti Trumpin väläyttelemä viiden prosentin bkt-tavoite on sentään enemmistölle vastaajista liikaa, joko prosenttiluvun tai esittäjän takia.

Kaksi kolmasosaa vastaajista myös hyväksyisi yhteisen velan ottamisen Euroopan puolustuksen kehittämiseksi ja peräti neljä viidesosaa on valmis siirtymään määräenemmistöpäätöksiin EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Näin päästäisiin eroon esimerkiksi Unkarin jatkuvasta vastustuksesta Venäjän ja Ukrainan suhteen.

TUTKIJOIDEN mukaan suomalaisten luottamus omien poliittisten johtajien kykyyn tuottaa ratkaisuja nykyisessä turvallisuusympäristössä on kyselyn perusteella suorastaan hätkähdyttävän matalaa.

Vain viidesosa katsoo, että poliitikot ovat kykeneviä tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja. Tutkijat päättelevätkin, että suomalaiset odottavat johtajiltaan aiempaa selkeämpää ja osaavampaa otetta.

Enemmistö vastaajista säilyttäisi Nato-kokouksiin osallistumisen presidentillä, mutta lähes yhtä monen mielestä on epäselvää, kuka Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käytännössä johtaa.

Presidentti Stubbin viljelemästä ”arvopohjaisen realismin” ulkopoliittisesta linjasta kertoo kuulleensa 71 prosenttia vastaajista, mutta vain vajaa kolmannes arvioi osaavansa kuvailla sen sisältöä.

Torstaina julkistettu tutkimusraportti on osa Koneen Säätiön rahoittamaa ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” (NATOpoll) -tutkimushanketta (2023-2026), jossa samoja vastaajia haastatellaan säännöllisin väliajoin ja verrataan heidän näkemystensä kehittymistä. Asiaa on mitattu nyt neljästi Taloustutkimuksen pysyvässä internetpaneelissa, joista ensimmäiseen vastasi kesällä 2023 vajaat 2  900 henkilöä.

Tämän jälkeen vastaajamäärä on asteittain vähentynyt. Vastaajien määrä oli tämän kevään kyselyssä reilut 1  100 ihmistä. Samalla virhemarginaali on noussut ensimmäisen kyselyn vajaasta kahdesta prosenttiyksiköstä tämän kevään kyselyn vajaaseen kolmeen prosenttiyksikköön suuntaansa.

Kyselyt on tutkijoiden mukaan kuitenkin painotettu siten, että ne muodostavat myös itsenäisesti edustavan otoksen suomalaisista.

Teksti: STT / Niilo Simojoki