Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Nato-lipun hankkiminen kiinnostaa myös tavallisia kansalaisia – ”Ei mikään kiihkomilitaristien juttu”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomalaisten kiinnostus hankkia Nato-lippu omaan käyttöön heräsi selvästi presidentti Sauli Niinistön parin viikon takaisen Turkin-vierailun jälkeen, huomattiin Aitoossa Pälkäneellä lippuja valmistavassa Printscorpiossa. Kun Turkki perjantain vastaisena yönä vihdoin ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, oli yhtiön nettisivuilla heti aamulla odottamassa toistakymmentä uutta lipputilausta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Toimitusjohtaja Tommi Helmisen mukaan liikkeellä tuntuu olevan aivan tavallisia suomalaisia.

-  Ei tämä ole mikään kiihkomilitaristien juttu, sen verran paljon näitä lippuja kysytään, hän kuvaa STT:lle.

Ostajia on ollut niin pöytälipuille kuin lipputankoon nostettaville isommille lipuillekin. Yritys ei alun alkaen ollut varautunut Nato-lippujen tekoon, vaan siihen ryhdyttiin vastauksena kysyntään.

Jos yksityishenkilö haluaa nostaa Naton lipun hulmuamaan kotipihansa lipputankoon, Suomen lippulainsäädännön mukana tälle ei ole mitään estettä.

-  Suomessa on liputusvapaus eli käytännössä kaikilla hyvän tavan mukaisilla lipuilla saa liputtaa, sanoo asiantuntija Aino Tuovinen sisäministeriöstä.

Tuovisen mukaan ministeriöön on jo tullut kansalaisilta kysymyksiä Naton lipun käytöstä.

MYÖS ulkoministeriö varautuu juhlistamaan Suomen Nato-jäsenyyttä liputtamalla Suomen ja Naton lipuilla sitten kun jäsenyys on tullut voimaan. Päivän mittainen juhlaliputus järjestetään ulkoministeriön tilojen edustalla Merikasarmilla Helsingissä. Merikasarmi on tarkoitus myös juhlavalaista, kerrotaan ulkoministeriön viestinnästä.

Natossakin Suomen täysjäsenyyden näkyviä merkkejä ovat ainakin lipunnostoseremoniat Naton toimipaikoissa, muun muassa järjestön päämajassa Brysselissä. Vielä ei ole tiedossa, nousevatko Suomen liput Nato-salkoihin samana päivänä kuin ulkoministeriön juhlaliputus.

Suomessa ei toistaiseksi ole erillistä ohjeistusta, miten meillä muutoin liputetaan Naton lipulla. On siis auki, noudatetaanko esimerkiksi samaa käytäntöä kuin EU:n lipun kanssa, jonka liputtamisessa on erilaisia kansallisia sovelluksia eri maissa.

Mitään Nato-lippujen merta ei joka tapauksessa ole näkösällä. Puolustusvoimissakin Naton liput ja tunnukset näkyvät samanlaisissa tilanteissa ja samoilla periaatteilla kuin ennen jäsenyyttä. Jos osallistutaan Naton yhteiseen harjoitukseen tai operaatioon, Naton tunnuksia käytetään samaan tapaan kuin nytkin.

Sama pätee vieraiden isännöintiin.

-  Jos kotimaassa isännöidään Naton puolesta tai Natolle, voidaan Naton lippu nostaa salkoon, kuten nytkin, kertoo eversti Jaro Kesänen Pääesikunnasta.

“Suomen lippu on aina arvokkaimmalla paikalla.”

LIPUTTAESSA useammalla kansallislipulla noudatetaan kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan aina arvokkaimpaan asemaan, ja tämä on Suomessa vahvistettu liputuksesta annetussa asetuksessa.

Nato-lippu on sisäministeriön mukaan meillä samassa arvoasemassa kuin muidenkin kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen kuten EU:n tai YK:n liput.

-  Suomen lippu on aina arvokkaimmalla paikalla. Jos sen lisäksi liputetaan vaikka Ruotsin ja Naton lipulla, toiseksi arvokkaimmassa asemassa on Ruotsin ja kolmanneksi arvokkaimmassa Naton lippu, Tuovinen selventää.

NATON sihteeristö ylläpitää ohjeita Naton lipun ja tunnuksen käytölle. Nato-maiden hallitukset voivat virallisissa yhteyksissä käyttää Naton lippua järjestön ja maan omien kansallisten sääntöjen mukaisesti osoittaakseen tukea Natolle sekä edistääkseen sen periaatteita ja tavoitteita.

Naton lipun pohjaväri on tummansininen. Lipun keskellä on valkoinen kompassiruusu, josta lähtee neljä valkoista viivaa kohti lipun eri sivuja. Sinisen värin kerrotaan kuvaavan Atlanttia, kompassineulojen jäsenvaltioiden yhteistä pyrkimystä rauhaan ja ympyrän yhtenäisyyttä.

Naton neuvosto hyväksyi lipun viralliseksi lipukseen 14. lokakuuta 1953.

Merja Könönen / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE