Se on ehditty jo suomalaismediassa ristiä Nato-selvitykseksi.

Sirpa Paateron mukaan Itämeren aluella on ollut lisääntynyttä ”liikehdintää” – asialla eri osapuolet, ei yksin Venäjä.

– Liittyminen Natoon tässä tilanteessa, olisi se sitten mikä maa tahansa, varmaan heilauttaisi tasapainoa, Paatero arvioi aamu-tv.ssä.

Pertti Salolainen sanoi, että Venäjä kuitenkin hitaasti tulisi hyväksymään Natoon liittymisen uutena faktana.

– Se todennäköisesti myös omalla tavallaan lisäisi jännitystä täällä. Naton ja Venäjän vastakkainasettelu tavallaan syvenisi, hän totesi.

Salolainen pohti tilannetta, jossa Ruotsi tekisi yksin ratkaisunsa, päättäisi liittyä Natoon ja Suomi jäisi ”pohtivaksi vyöhykkeeksi” – miettimään mitä se tekee.

Asetelmaa hän kuvasi erittäin ongelmalliseksi.

Paatero pitää ymmärrettävänä, että jokainen itsenäinen valtio päättää omat ratkaisunsa itsenäisesti, eikä sido sitä muiden ratkaisuihin.

– Ruotsilla on toisella puolella naapurina Norja, joka kuuluu Natoon. Ruotsi on erilaisessa tilanteessa kuin Suomi, hän muistutti.

Paatero lisäsi, että Suomessa on myös pidetty omaan maan puolustuksesta eri lailla huolta kuin Ruotsissa.

– Ruotsilla on erilainen tilanne, hän painotti.

Kumpikaan ei usko Ruotsin liittyvän Natoon ilman poliittista konsensusta, myös sosialidemokraattien olisi oltava hankkeessa mukana.

Ruotsista tulee aina sama vastaus, että suurten puolueiden pitää olla yksimielisiä.

Sirpa Paatero huomautti, että kansalaisten tuki Natoon liittymiselle laskee Ruotsissa.

Paateron mukaan keskustelua ylläpitävät molemmissa maissa etenkin puolustuspolitiikan ihmiset.

– Kansalaisten tahtotila on itse asiassa menossa toiseen suuntaan. Se on kuitenkin merkittävää, jos ajattelee Ruotsin päätöksentekoa.

Pertti Salolainen on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, Sirpa Paatero on puolustusvaliokunnan jäsen.

Ruotsin turvallisuuspoliittinen selvitysmies Krister Bringéus arvioi viime perjantaina julkistetussa raportissaan, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö hakee vielä muotoaan. Yhteistyössä kokeillaan nyt erilaisia muotoja niin sotilaallisella kuin poliittisella tasolla.

Selvityksen mukaan lisääntyvään yhteistyön sisältyy myös uhkia.