-  Olen todella tyytyväinen, että juuri tämä maaryhmä lähti tähän mukaan, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo STT:n haastattelussa.

Ministerin mukaan ilmoitusta edelsivät vuoden kestäneet neuvottelut osallistujista liittolaisten kanssa. Viime viikkoina vahvistui, että mukaan saadaan Pohjoismaiden lisäksi myös Britannia ja Ranska.

Tämä oli Häkkäsen mukaan tärkeää, koska kyseessä ovat Euroopan kaksi ydinasevaltaa, jotka ovat jo sitoneet paljon tavanomaista sotilaallista voimaansa muualle.

MINISTERI korostaa, ettei Suomi koskaan tavoitellut Naton joukkojen pysyvää läsnäoloa esimerkiksi Baltian maiden tapaan.

-  Se ei ole meille välttämätöntä, koska meillä on omaa puolustuskykyä vahvasti ja tiedämme, että Nato-maiden resurssit on jo hyvin pitkälti sidottu muualle, Häkkänen perustelee.

Pysyvän läsnäolon sijaan puolustushallinnossa lähdettiin tavoittelemaan Naton muista kahdeksasta FLF-joukosta poikkeavaa, Suomelle räätälöityä kustannustehokasta mallia, jonka Nato viime vuoden kesällä hyväksyi.

FLF-JOUKON toiminnan yksityiskohdat selviävät Häkkäsen mukaan pikkuhiljaa myöhemmin. Ministeriltä ei saa puristettua pienintäkään vihjausta esimerkiksi siitä, millaisilla osuuksilla kyseiset maat ovat mukana FLF-joukossa tai onko Pohjois-Suomessa käytännössä koko ajan jonkin suuruinen FLF-joukko harjoittelemassa.

Salaisia ovat myös suunnitelmat sen suhteen, miten Suomessa koulutettu prikaatin eli usean tuhannen sotilaan kokoinen maavoimajoukko saataisiin tarvittaessa nopeasti takaisin paikalle tilanteen kärjistyessä.

Maantiede helpottaa asiaa omalta osaltaan ainakin Norjan ja Ruotsin suuntaan.

-  Sijainnithan ovat Rovaniemellä ja Sodankylässä ihan erilaiset kuin vaikka sitten Baltian mailla, joilla on meri selän takana, Häkkänen kuvailee.

VARMUUDELLA Suomeen tulee FLF-joukolle pieni muutaman kymmenen upseerin esikunta. Häkkäsen mukaan vielä ei ole päätetty, sijoittuuko se Rovaniemelle vai Sodankylään.

Häkkäsen mukaan FLF-joukon toiminnan kehittäminen jatkuu senkin jälkeen kun ensimmäiset harjoitukset on pidetty tämän vuoden aikana. Eikä ovi ole suljettu muiltakaan mailta, jotka haluavat ilmoittautua myöhemmin mukaan.

-  Tämä on nyt se alustava maaryhmä, joka tätä lähtee rakentamaan, Häkkänen sanoo.

HÄKKÄSEN mukaan ei pidä erehtyä ajattelemaan, että Suomen puolustus olisi jotenkin FLF-joukon varassa. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustus, jonka osalta Suomi ei ulkoista oma-aloitteisuuttaan tai toimintakykyään muille.

FLF puolestaan on pieni mutta tärkeä palanen kokonaisuudessa ennen Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan mahdollista aktivointia.

-  Jos Suomeen hyökkäisi joku, niin sitä varten on olemassa erilliset salaiset operatiiviset suunnitelmat, joissa Naton laajaa isoa voimaa käytetään Suomen puolustukseen. Se ei näy missään rauhan aikana, Häkkänen muistuttaa.

Tämän takia on Häkkäsen mukaan tärkeää, että uudet jäsenmaat Suomi ja Ruotsi on kytketty täysimääräisesti Naton alueellisen puolustuksen suunnitelmiin.

Rauhan ajan toimintaan kuuluu FLF:n lisäksi myös Suomen muu monen- ja kahdenvälinen puolustusyhteistyö, esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa. Se on Häkkäsen mukaan yleiseen mielikuvaan verrattuna ”erinomaisella tasolla”.

-  Syvyyttä, voimaa ja vahvuutta tulee koko ajan lisää — meidän puolustusyhteistyömme on kasvanut (presidentti Donald) Trumpin hallinnon aikana, Häkkänen kuvailee.

Laaja kahdenvälinen yhteistyö selittänee osaltaan myös sitä, miksi yhdysvaltalaisten saamiselle mukaan FLF-joukkoihin ei ollut ilmeisesti suurta painetta.