Asiasta kertoi Naton pääsihteeri Mark Rutte yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentti Alexander Stubbin ja Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa.

-  Olemme lisäksi päättäneet käynnistää hankkeen, jossa otetaan käyttöön uusia teknologioita tähän työhön. Niihin lukeutuu pieni laivue meridrooneja, jotka tarjoavat tehostettua valvontaa ja pelotetta, Rutte sanoi lehdistötilaisuudessa.

-  Meillä on kyky ja työkalut toimia. Kasvatamme Naton läsnäoloa Itämerellä, ja lisäämme modernin teknologian käyttöä, presidentti Stubb sanoi.

-  Kaikki Helsinkiin kokoontuneet olivat yhtä mieltä siitä, että on lähetettävä viesti, että Itämeren infrastruktuuria vaurioittavien toimintaan puututaan, Michal sanoi.

Sekä Rutte että Stubb muistuttivat, että mahdollisista toimenpiteisiin ryhtymisistä infrastruktuuria uhkaavaa tankkeria tai muuta laivaa kohtaan päätetään aina lopulta kansallisesti kussakin liittolaismaassa.

-  Varsinainen toiminta on kansallista, yleinen koordinaatio kuuluu Natolle, Stubb tiivisti.

SUOMI ON Stubbin mukaan luvannut toimittaa muille liittolaisille raportin siitä, miten viranomaisemme toimivat joulunpyhinä.

Pääsihteeri Rutte ei halunnut kysyttäessä tarkentaa uuden Naton valvontaoperaation kokoa esimerkiksi alusten määrässä, koska se voi vaihdella ja koska vastustajalle ei haluta antaa tarpeettomasti lisätietoa Naton toiminnasta.

Nato kuitenkin suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria ja varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjä aluksia pystytään valvomaan ja seuraamaan tarkemmin. Yhteistyötä tehdään myös yksityisten yritysten kanssa.

Naton alusten toimia Itämerellä koordinoidaan Saksan Rostockissa sijaitsevasta Naton merivoimien alaesikunnasta. Helsingissä päätetyt toimet on kirjattu osallistujien hyväksymään julkilausumaan.

Stubbin mukaan Venäjän varjolaivaston toimintaan Itämerellä puututaan jatkossakin päättäväisesti. Lehdistötilaisuudessa ei kuitenkaan suoraan syytetty Venäjää merikaapelien tai -putkien tahallisesta sabotaasista.

Stubbin mukaan ei ole varsinaisesti väliä sillä, kuka ja miksi vauriot aiheuttaa, sillä seuraukset ovat joka tapauksessa samat.

Hän sai vieressä seisovan Rutten hymyilemään kuvaillessaan ”meistä itään sijaitsevan maan” osoittavan joskus sekä ”taitamattomuutta että välinpitämättömyyttä”.

-  Nyt päätetyt toimet vahvistavat pelotetta Itämerellä ja nostavat kynnystä vahingoittaa infrastruktuuria. Vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä sabotaasi on huomioitava yhtenä hybridivaikuttamisen muotona, Stubb sanoi tiedotteessa.

ITÄMEREN Nato-maiden tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti kaikki kansainvälisen oikeuden tarjoamat keinot varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi.

-  Me kokoamme Itämeren alueen maiden ulkoministeriöistä oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmän, joka tarkastelee merenkulun vapautta kansainvälisillä vesillä ja sitä, mitä meidän on mahdollista tehdä samalla kun pidämme kiinni merenkulun vapaudesta, Stubb kertoi.

Rutte vakuutti, että YK:n kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen (Unclos) puitteissa on runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia toimia.

Itämeren Nato-maiden johtajat kokoontuivat tänään Helsingissä Suomen ja Viron isännöimässä huippukokouksessa, jonka aiheena oli merenalaisen infrastruktuurin turvaaminen.

Lehdistötilaisuudessa Stubb ja Michal korostivat myös maiden yhteistyötä siinä, että merenalaisen infrastruktuurin vaurioiden korjaamista tehostetaan. Stubbin mukaan kokouksen osanottajat sopivat valmistelevansa samanlaista yhteisymmärryspöytäkirjaa merenalaisen infrastruktuurin suojelemisesta kuin mikä Suomella ja Virolla jo keskenään on.

Michal myös vakuutti, ettei joulukuinen Estlink 2 -siirtoyhteyden katkeaminen vaikuta Baltian maiden suunnitelmiin ja aikatauluun irtautua Venäjään kytköksissä olevasta sähköverkosta ja liittyä eurooppalaiseen kantaverkkoon.

Teksti: STT / Lassi Lapintie, Niilo Simojoki