Lautakunta määräsi toukokuussa Espoon kaupungille tuhansien eurojen uhkasakon, koska koululainen oli toistamiseen altistunut uskonnolliseksi mielletylle musiikkiesitykselle. Keväällä lapsi oli Ylen mukaan joutunut kuuntelemaan Suvivirttä ja jouluna Varpunen jouluaamuna-laulun.

Kohtelusta oli valittanut lapsen vanhempi, jonka mukaan uskonnollisista sisällöistä ei oltu varoitettu etukäteen. Lautakunnan mielestä kaupunki laiminlöi toiminnallaan yhdenvertaisuuden edistämistä.

Kun hallinnosta ja julkisesta taloudesta etsitään säästöjä, katseet tulisi Zyskowiczin mukaan kääntää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suuntaan.

HÄMEENLINNALAISESSA koulussa järjestettiin vuosina 2022, 2023 ja 2024 alakoululaisille kolme konserttia, joiden uskonnollista sisältöä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta jälkikäteen tarkasteli. Tuolloin lautakunta suositti kaupunkia maksamaan uskonnottomalle oppilaalle 1500 euron korvauksen, joka myöhemmin kaatui Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunnan äänestyksessä.

Samaan aikaan julkisuudessa keskusteltiin uusimaalaisen koulun barokkikonsertista, joka peruttiin uskonnollisen sisällön vuoksi. Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron konsertissa oli määrä esittää Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio.

ZYSKOWICZ nostaa esimerkiksi yhdenvertaisuuskysymysten monimutkaisesta ja kalliiksi tulevasta käsittelystä poliisin ulkomaalaisvalvontaan liittyneen tapahtuman vuosien takaa. Hän puuttui asiaan oikeusasiamiehen kertomusta käsiteltäessä eduskunnassa vuonna 2021.

– Nimittäin kuusi vuotta sitten poliisi osana ulkomaalaisvalvontaa pyysi kahdelta tummaihoiselta naiselta illalla Helsingissä nähdäkseen heidän papereitaan. Nämä naiset pitivät tätä menettelyä siinä tilanteessa syrjintänä ja veivät asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, Zyskowicz totesi tuolloin eduskunnassa.

LAUTAKUNNAN käsittely kesti tuolloin kaksi vuotta. Sen jälkeen tapauksesta valitettiin hallinto-oikeuteen ja lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Zyskowicz ei ota kantaa tehtyjen ratkaisujen oikeellisuuteen. Hän huomauttaa, että kuuden vuoden käsittelyn kustannukset lankesivat veronmaksajien kontolle.

– Kysyn, herra oikeusasiamies: oletteko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että sen lisäksi – siis lisäksi, ei sijaan – että oikeuslaitokselle annetaan lisää voimavaroja, jotta päätökset eivät viipyisi ja jotta oikeusturva toteutuisi paremmin, voitaisiin katsoa myös meidän nykyisiä prosesseja: onko kaikki, mitä nykyään tapahtuu, tarpeellista, Zyskowicz kysyi oikeusasiamiehen kertomusta käsiteltäessä eduskunnassa vuonna 2021.

Hän myöntää, ettei tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan lopettamisesta koituisi kovin kaksista säästöä julkiseen talouteen mutta pitää lautakuntaa hallinnollisesti tarpeettomana rönsynä.

SAMALLA Zyskowicz lakkauttaisi myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimen ja yhdistäisi sen tasa-arvovaltuutetun kanssa.

– Sama selitys: ei sen vuoksi, että ajattelisin, että siitä koituisi varsinaisia säästöjä vaan sen vuoksi, että meillä on kaikkia näitä turhia ja tarpeettomia tehtäviä julkishallinnossa, joita pitää pyrkiä vähentämään. Jos tätä ajatusta vietäisiin laajemmin eteenpäin, siitä syntyisi oikeaa säästöäkin. Luottamushenkilöt, jotka siellä tässä (yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan) tapauksessa toimivat oman toimensa ohessa, voisivat käyttää aikansa paremmin.

Lautakunnan ja yhdenvertaisuusvaltuutetun lisäksi vääryyttä kokenut kansalainen voi kannella tai valittaa aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle, hallintotuomioistuimiin ja tasa-arvovaltuutetulle.