Marin kirjoitti asiasta Twitterissä pian seuraavana päivänä Navalnyin kiinnioton jälkeen oppositiojohtajan palattua Venäjälle.

– Myös muut, jotka pidätettiin hänen saapumisensa yhteydessä tulee vapauttaa. Venäjän tulisi tutkia Navalnyin myrkyttäminen ja suojella opposition oikeuksia, jotka kuuluvat demokratioihin, Marin jatkoi tviitissään.

Marin ehti kommentoimaan tapausta ennen tasavallan presidenttiä. Asia nousi tänään mediakysymyksissä esiin, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi toimittajia Politiikan toimittajat ry:n aloitteesta järjestetyssä etätapaamisessa.

– Meillä ei ollut minkäänlaista etukäteiskeskustelua, tasavallan presidentti totesi lakonisesti ja jätti asian siihen.

Asiaan kuitenkin palattiin myöhemmin mediakysymyksen muodossa. Presidentiltä tiedusteltiin, onko tällaisissa tilanteissa normaalisti keskusteltu ja olisiko tapaa hyvä jatkaa.

– Ei nyt ihan vastaavia tilanteita kovin paljoa ole ollut, siis ainakaan näin paljon huomiota herättänyt ulkopoliittinen tapahtuma. Mieleen tulee Krimin tilanne, jossa tp-utva kokoontui viikonlopun aikana. Suomi taisi olla ensimmäisiä, joka reagoi Krimin tilanteeseen. Näinhän tämä yhteistoiminta normaalioloissa menee. Nyt tietenkään ei tp-utva voi kokoontua muuta kuin näin tekniikan välityksin, hän sanoi.

Tämän jälkeen Niinistö vetosi perustuslakiin.

– Minä nyt tietysti pidän kiinni perustuslaista, jossa varsin selvästi ulkopolitiikka ja sen johtaminen yhteistoiminnassa säädetään.

”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”, perustuslaissa todetaan.

Tp-utva on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.

Samaan asiaan palattiin vielä kerran. Niinistölle tarjottiin median toimesta ajatusta, jonka mukaan ”rivien välissä kuulosti”, ettei hän pitänyt Marinin kiireisestä ulostulosta.

– Kun rivit ovat näkyvissä, niin ei kannata mennä rivien väliin, Niinistö totesi jälleen lyhyesti.

– Navalnyin tilanteesta ja EU:n yhteisestä kannanmuodostuksesta oli käyty keskustelua esikuntani ja ulkoministeriön virkakunnan välillä. Käsitykseni oli, että asiasta oli keskusteltu myös tasavallan presidentin kanslian kanssa, Marin on  viestittänyt tänään Ilta-Sanomille.

18.1. Sanna Marinin tviitin jälkeen presidentti totesi Helsingin Sanomille, että  Navalnyi pitäisi vapauttaa mahdollisimman nopeasti, koska kiinni pitämiselle ei ole perusteita.

Niinistö kertoi tuolloin, että hän on jo lähestynyt asiassa Putinia.

– Olen avannut linjan Putinille. Yleensä tästä avaamisesta menee jonkin aikaa ennen kuin itse puhelu saadaan aikaiseksi. On pyrkimys puhua myös tästä aiheesta, hän kertoi.

Puhelu Putinin kanssa realisoitui tänään.

Presidentit puhuivat Suomen aloitteesta käydyssä puhelussa tänään Aleksei Navalnyin vangitsemisesta ja sen vaikutuksista Euroopan maiden ja Venäjän suhteisiin. Lisäksi presidentit jatkoivat vuodenvaihteessa käymäänsä keskustelua suurvaltasuhteista ja asevalvonnasta.

Niinistö totesi Politiikan toimittajien tilaisuudessa tänään, että puhelu Putinin kanssa oli pitkä.

– Siinä käytiin kyllä hyvin perusteellisesti myöskin Navalnyin tilanne läpi. En kuitenkaan lähde avaamaan sitä sen tarkemmin tässä yhteydessä.

Niinistö sanoi, että Navalnyin kiinniottaminen, joka sittemmin muuttui vangitsemiseksi, oli odotettavissa.

– Mutta tietysti hyvin tiukka, kova toimenpide.

Niinistö sanoi, että julkisuudessa olleista tiedoista päätelleen kiinnioton syy on se, että Navalnyi olisi rikkonut ehdollisen rangaistuksen järjestelmää.

Niinistö sanoi, että kun ottaa huomioon Navalnyin murhayrityksen, luvallisen lähdön maasta sen jälkeen hoitoa saamaan ja omaehtoisen paluun vaikkakin ehkä joidenkin säännösten mukaan vähän myöhässä, toimenpiteet tuntuvat kovin ankarilta.

– Ainakin meikäläisen oikeusjärjestyksen mukaan enpä uskoisi, että ehdollista tuomiota lähdettäisiin tuolta pohjalta kovin helposti julistamaan menetetyksi.

Niinistö tähdensi keskustelleensa Putinin kanssa hyvin pitkään nimenomaan asevalvonta- ja aserajoitussopimuksista sekä mahdollisuudesta paikata niitä.

– Minä olin kiinnostunut erityisesti asevalvonta- ja aseriisuntakysymyksistä ja halusin vain kuulla, mitä Venäjällä niistä ajatellaan. Nyt kun muutama sopimus on katkolla, se on ehkä vähän yleisempikin mittaamisen paikka, että kuinka kansainvälinen yhteistyö sujuu hyvässä asiassa eli asevalvonnan kohdalla.

Esillä olivat Yhdysvaltojen ja Venäjän strategisia ydinaseita rajoittava New Start -sopimus sekä Open Skies -sopimus, sanoo maan ulkoministeriö, joka antaa sopimusmaille oikeuden valvoa toistensa asevoimia ja niiden tukikohtia valvontalentoja tekemällä.

Kysyttäessä, ovatko muiden maiden johtajat toivoneet Niinistön käyvän keskustelua Putinen kanssa, Niinistö totesi, ettei tästä ole kysymys eikä hän koe olevansa mikään välittäjä.

– Mutta koen olevani aika utelias tietämään, mihin päin milloin maailmassa ollaan menossa, ja siksi soittelen. Varmasti tässä on kyllä taustaa tietysti tuo kesäinen soitto Putinille. Se oli se vaihe, jolloin Navalnyi sitten vapautuikin välittömästi. Siitä sovimme kyllä tarkkaan Angela Merkelin kanssa. Samana päivänä kun hän oli tietoinen, että tulen soittamaan Putinille, hän halusi myöskin etukäteen keskustella, Niinistö kertasi.

Tuolloin elokuussa Niinistö esitti Putinille puhelimessa, että Navalnyi siirrettäisiin hoitoon Saksaan.

Tuolloin Navalnyin tilaa oli laajalti epäilty myrkytykseksi, mutta todisteita asiasta ei tuolloin vielä ollut.

Venäjä on kiistänyt Navalnyin myrkytyksen.