- Hyvin monessa työssä vaatimustaso on kasvanut ja työ nopeutunut: käytetään erilaisia järjestelmiä ja sovelluksia ja ollaan koko ajan tavoitettavissa, mikä kiihdyttää työtahtia ja tuo mukanaan palautumisen haasteita.

Jos työpäivä jatkuu hektisenä ilman selkeitä taukoja, päivään ei välttämättä kerry lainkaan palauttavia hetkiä. Moni voi teknologian turvin tehdä työtään missä ja milloin vain, minkä seurauksena työn ja muun elämän välinen raja herkästi hämärtyy ja työt valuvat myös vapaa-ajalle.

VIRTASEN mukaan jopa neljäsosa työikäisistä suomalaisista on joko uupuneita tai vaarassa uupua, mikä osoittaa hänestä hyvin palautumisen riittämättömyyden työelämässä.

Fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä korostuu fyysisen palautumisen eli levon merkitys.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työn vaatimukset voivat olla kovia, aikataulut tiukkoja ja käsiteltävät asiat kuormittavia.

- Sote-alalla on paljon myös eettistä kuormitusta, eli jos työntekijä ei pysty esimerkiksi tiukkojen resurssien vuoksi tekemään työtään parhaaksi katsomallaan tavalla, tämä voi vaikuttaa palautumiseen erityisen paljon.

TIETOTYÖSSÄ sen sijaan korostuu usein kognitiivinen kuormitus. Työpäivän aikana saattaa olla paljon palavereja ja käsiteltävänä valtava määrä informaatiota. Lisäksi viestejä tulee monesta eri suunnasta ja koetaan paineita monen asian tekemiseen yhtä aikaa.

Virtasen mukaan fyysinen palautuminen hidastuu iän myötä. Sen sijaan henkinen palautuminen on iäkkäämmillä työntekijöillä usein nuoria parempaa, ja varsinkin moni nuori aikuinen kokee työnsä hyvin henkisesti raskaaksi.

- Ikääntyneille on ehkä jo kokemuksen myötä kehittynyt toimivia keinoja säädellä omaa kuormitustaan ja suhtautua työhön sellaisella tavalla, joka ei kuormita yhtä paljon.

Jotta työ ei käy liian kuormittavaksi, siitä olisi tärkeä palautua päivittäin – mieluiten pitkin työpäivää, mutta viimeistään työpäivän jälkeen. Hyvin usein tämä ei kuitenkaan toteudu. Omaa työstä palautumistaan voi edistää monin keinoin, kertoo organisaatiopsykologi ja työelämävalmentaja Mari Laari.

Heti aluksi olisi hyvä aloittaa keskustelu siitä, millainen kulttuuri työpaikalla on.

- Voiko työpäivänkin aikana palautua pitämällä taukoja ja irrottautumalla työpisteeltä? Jos työssä itsessään on jotain sellaista, joka estää palautumista tai altistaa uupumukselle, tarvitaan muokkausta koko työkokonaisuuteen ja apua esihenkilöltä tai työyhteisöltä.

Työpäivän aikana olisi myös tärkeää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan.

TYÖPÄIVÄN päätteeksi Laari kannustaa pohtimaan, mitä päivästä jäi käteen: oliko positiivisia tunnekokemuksia tai uuden oppimista. Varsinkin negatiiviset asiat olisi hyvä kirjoittaa ylös ja samalla hieman jo kartoittaa, mitä niiden kanssa voisi tehdä seuraavana päivänä.

- Tällä tavalla luodaan itselle ajatus, että nyt suljen tämän työpäivän ja saan siirtyä vapaalle.

Vapaa-ajalla tärkeintä olisi olla miettimättä työtä ja keskittyä muihin, mahdollisimman mielekkäisiin ja aidosti rentouttaviin asioihin.

Janita Virtanen/STT