Keskeinen EU:lta Suomelle annettu luku on 2,5 prosentin alijäämätavoite bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Luku on aavistuksen tiukempi kuin vakaus- ja kasvusopimuksessa (3%). Tähän Suomen pitäisi tulevan vaalikauden aikana yltää. Nykyisessä tilanteessa tavoitteen arvioidaan edellyttävän ensi vaalikaudella vähintään 8 miljardin euron sopeutuksia. Urakka on kylmäävä ja valtava.

Pääosalle eduskuntaryhmistä työryhmän väliraportti on lähinnä tiedoksianto talouspoliittisen ylämäen jyrkkyydestä. Oppositiopuolue vasemmistoliitolle tilanne on toinen. Puolue on jättäytynyt ainoana velkajarrua koskevan parlamentaarisen sovun ulkopuolelle, vaikka se osallistuukin ryhmän työskentelyyn.

Vasemmistoliiton vastalause koskee kansallista velkajarrua, joka otetaan käyttöön vasta ensi vaalikauden jälkeen 2030-luvulla. Ensi kausi edetään EU:n säännöillä ja vasemmistoliitto on sitoutunut niiden tuomiseen osaksi suomalaista lainsäädäntöä.

Kuinka pitää kiinni EU-sitoumuksesta tilanteessa, jossa se edellyttäisi asettumista samaan sopeutusrintamaan muiden eduskuntapuolueiden, myös nykyisen valtiovarainministeripuolue perussuomalaisten ja ylimmäisen talouspuolueen kokoomuksen kanssa?

Vasemmistoliittoa ovat velkajarrutyöryhmässä edustaneet puheenjohtaja Minja Koskela ja Hanna Sarkkinen. Viralliselta nimeltään kyse on finanssipoliittisesta parlamentaarisesta työryhmästä.

Näin Koskela vastaili torstaina ryhmän väliraporttia koskeviin toimittajien kysymyksiin.

– Me ei vielä sitä meidän kantaa olla tarkalleen lyöty lukkoon sen vuoksi, että huomennahan tällä ryhmällä on edelleen kuitenkin vielä kokous. Eli emme nyt tässä linjaa mitään, vaan huomenna se fipo-ryhmä kokoontuu viimeisen kerran ja ensi viikon keskiviikkona on tiedotustilaisuus, Koskela sanoi.

KOSKELA perusteli linjan panttaamista sillä, että väliraportti voisi ainakin teoriassa vielä muuttua, vaikka se on käytännössä jo esitelty eduskuntaryhmille. Toisena perusteena Koskela mainitsi työryhmän sopimuksen.

– Tiedotustilaisuudessa vastataan kaikkiin keskeisiin kysymyksiin.

Koskela muistutti myös näkemyksestään, jonka mukaan EU-säännöt on tuotava kansalliseen lainsäädäntöön.

Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä antaa lopullisen raporttinsa ensi joulukuussa, joten luvut elävät ja tarkentuvat. Sen sijaan EU:n rahoitusasematavoite, eli prosentuaalinen alijäämä (2,5% suhteessa bkt:hen) ensi vaalikauden loppuun mennessä, pysyy.

Velkajarrutyöryhmän ajatuksena on tehdä EU-säännöistä poliittinen tulkinta. Kysymys sopeutusmiljardeista on osa tätä tulkintaa.

– Kyllä näistä miljardeista tullaan jatkamaan varmasti keskustelua vielä, Koskela sanoi.

VASEMMISTOLIITTO saattaa olla haluton ensi viikolla kuittamaan ajankohtaista arvioita ensi kauden sopeutusmiljardien määrästä. Jos näin kävisi, syyt olisivat luultavasti viestinnällisiä. Vaikka EU:n asettamat rajat on hyväksyttävä, summista puhuminen nostaisi vasemmistoliiton samaan riviin muiden puolueiden kanssa tilanteessa, jossa puolue hyötyy hajuraosta oikeiston ylläpitämään leikkausretoriikkaan.

Voi olla, että vasemmistoliitto kannattaa ensi viikolla eräänlaista Schrödingerin fipo-tavoitetta, jossa se samanaikaisesti sekä on että ei ole yhteisessä rintamassa muiden puolueiden kanssa.

Jos näin käy, erottavana tekijänä ei ole EU:n rahoitusasematavoite vaan tämän hetkinen arvio ensi kauden sopeutusmiljardeista, jota puolue ei ehkä halua kuitata.

Erottautuminen muista saattaisi jatkossakin palvella vasemmistoliiton nousevaa kannatuskäyrää ainakin niin kauan, kun ei synny vaikutelmaa EU-vastaisuudesta.