Ammattiliitoista on jo epäilty ettei aika riitä, vaan toukokuun lopun takarajaa olisi syytä venyttää. Työnantajaliittojen mielestä aikataulusta pitää ehdottomasti pitää kiinni, koska lisäaika vain vaikeuttaisi neuvotteluita. Valmista pitää tulla toukokuun loppuun mennessä.

– Tässä on olemassa riski, että neuvottelut pakkautuvat hyvin vahvasti viimeiseen viikonloppuun ja takarajoille, arvioi Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat parasta aikaa työehtosopimuksista, joihin sisällytetään kilpailukykysopimuksen sisältämät asiat.

– Palkansaajapuolella tunnutaan laajalti odottavan, että joku tekee ensimmäisen ratkaisun. Sitä kautta pystytään vasta arvioimaan suhtautumista niihin omiin neuvottelutavoitteisiin.

24 tunnin ongelma

Näkemykset varsinkin työajan pidentämisestä eroavat vielä huomattavasti. Työnantajapuoli toteuttaisi pidennyksen mieluiten kokonaisina työpäivinä, esimerkiksi lyhentämällä pisimpiä lomia tai muuttamalla loppiainen ja helatorstai työpäiviksi. Työntekijäpuolella 24 tunnin lisäys jyvitettäisiin mielellään vuoden kaikille työpäiville, viikoille tai kuukausille. Työnantajat kuitenkin epäilevät, ettei päivittäisen työajan lisääminen vajaalla kymmenellä minuutilla juuri vaikuttaisi yritysten kilpailukykyyn. Erilaiset työaikajärjestelyt lisäävät vaikeuskerrointa.

– Meillä on tuntipalkkaisia, osa-aikaisia, jaksotyötä tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tai sellaisia työaikamuotoja, joissa on jo 40 tuntia työaikaa, luettelee JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on hyvin tiukka siitä, että työajan pidennys ei saa koskea osa-aikaisia.

– Kysymys on käsittämättömän vaikea, kuvaa PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi.