Niinistöltä kysyttiin muun muassa Suomen talouden tilanteesta. Hän ei ollut kovin halukas sisäpolitiikkaan tarttumaan.

Hän kysyi toimittajalta, onko tämän julkaisu sitä mieltä, että presidentti saa talouspolitiikasta lausua vai ei.

– En kovin mielelläni nimittäin lausu lehdelle, joka tuomitsee saman tien, että mitäs menet tuollaisia puhumaan. Tästäkin on kokemuksia, Niinistö sanaili.

– Julkisen sektorin talouden eräs tärkeä tekijä on tietysti, että se on kestävä tulevaisuuteen päin. Mutta sillä on toinenkin tehtävä. Se minua on nyt vähän arveluttanut, miten siinä on mahtanut käydä. Nimittäin siitä lähtee myöskin viesti kansalaisille, että millä tavalla nyt kannattaa elellä, jos viesti on se, että rahaa on, sitä saa lisää, velkaakaan ei tarvitse maksaa ja korkoa ei ole. Vaikka sillä perustellaan julkista taloutta, niin tavalliset ihmiset, kun he lukevat ja suunnittelevat, että uskaltaisiko nyt ostaa sellaisen asunto-osakkeen, jossa taloyhtiön velka on 80 prosenttia eikä itse tarvitse paljonkaan rahaa, niin helposti päätyy siihen, että juu ei korkoakaan ole, Niinistö pohti.

Hän siis tuntui olevan huolissaan siitä, millaista esimerkkiä julkinen valta antaa kansalaisille.

– Tänään törmätään siihen, että nuo talouden totuudet eivät muuttuneet. Niin kovin kuin olisi toivonutkin, että boomerit ovat väärässä, niin ei tainnut näin käydä, presidentti veisteli.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö sanoi toimittajatilaisuudessa myös, että Nato-jäsenyys ei tee Suomesta yhtään itseään isompaa eikä suinkaan muuta kaikkea. Hän ei lähtenyt enempää avaamaan, mitä on tämän ajatuksen taustalla.

Hän sanoi, että Nato-jäsenyys tuo lisää turvallisuutta ja sitoo Suomen kumppaneihin. Hän kuitenkin lisäsi, että puolustusyhteistyö ja turvallisuus ovat sekä saamista että antamista.

-  Eräs seikka tulee välttämättä kuitenkin korostumaan. Eurooppalaisten maiden rooli Natossa tai laajemminkin eurooppalaisten maiden kyky puolustautua, hän totesi.

Niinistö sanoi puhuneensa jo pari vuosikymmentä eurooppalaisten puolustuksen tehostamisesta.

Niinistö muisteli, kuinka EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhui noin 11 vuotta sitten eurooppalaisesta armeijasta. Niinistö kertoo olleensa siihen tyytyväinen, vaikka hän ei varsinaisesti EU:n armeijasta puhukaan, sillä hänen mukaansa on havahduttava siihen, että yksin ei voi suojautua.

Niinistön mukaan täytyy myös ymmärtää yhdysvaltalaista näkökulmaa. Menneinä vuosina Yhdysvalloissa on kylvetty ajatusta, että Eurooppa elää Yhdysvaltojen siivellä.

NIINISTÖ painotti voimakkaasti Suomen tukea Ruotsin Nato-jäsenyydellä.

Hän kertoi myös omia ajatuksiaan näkemyksiään siitä, miksi Suomi päätyi Natoon ennen Ruotsia Natoon.

Niinistö oli vahvasti sitä vastaan, että Suomi ei erota jäsenyyksiä. Sitten vähän yllättäen maaliskuussa alkoi kuulua, että Turkki voisi joka tapauksessa hyväksyä Suomen.

– Siis ilman, että me olemme se erottaja ja jos presidentti tulee Ankaraan. Minun vastaukseni siihen kutsuun oli, että jos Turkki ilmaisee tämän ratkaisunsa ennen, tulen sen sitten kuittaamaan ja näin myös kävi.

Niinistön mukaan ei ehkä sittenkään ole kovin vaikea arvioida, miksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan erotti Suomen ja Ruotsin toisistaan Turkin vaalien alla.

– Luulen, että hän ajatteli syödä kakun kahteen kertaan eli tyydyttää niitä äänestäjiä, jotka olivat raivoissaan Koraanin polttamisesta (Ruotsissa) ja samalla kattaa vanhat puheensa siitä, että Ruotsilla on paljon korjattavaa.

Toisaalta Niinistön mukaan Turkissa on myös läntistä yhteistyötä arvostavia.

– Jottei tule leimatuksi yhteistyön vastaiseksi heidän silmissään, Suomi sisään. Tällöin tavallaan syntyi tilanne, jossa hänen toimintansa saattoi näyttäytyä hyvinkin johdonmukaisena turkkilaisissa silmissä, ja rationaalisena, Niinistö esitti näkemyksenä Erdoğanin toimista.

Niinistö kertasi, miten keväällä Suomessa puhuttiin, että amerikkalaisten ja turkkilaisten hävittäjä- eli F-16-kaupoista neuvottelu olisi liittyneet Suomen jäsenyyteen.

– Eivät ne liittyneet, Niinistö näkee.