Asiaa tiedusteltiin myös pääministeri Sanna Marinilta (sd.) Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla tänään.

Marin totesi pitävänsä hyvin mahdollisena, että tulevaisuudessa tällaista keskustelua käydään.

– En tiedä onko se aika seuraavalla eduskuntakaudella, seuraavan presidentin kaudella.

Oma kantaansa perustuslain muuttamiseen Marin ei pääministerin asemasta käsin lähtenyt linjaamaan.

HILJATTAIN julkisuuteen tuli tieto, että pääministerin esikunnassa on suunniteltu valtioneuvoston kansliaan omaa turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa ja tehtävää varten oman yksikön perustamista. Muun muassa tasavallan presidentin kanslia ei tästä innostunut.

STT:n haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi, että kanslia vastusti uuden valtiollisen turvallisuuspolitiikan yksikön, joka olisi kyseenalaistanut ulko- ja puolustusministeriöiden roolin, perustamista, mutta ei suinkaan neuvonantajan nimittämistä.

- Päinvastoin on ihan luontevaa, että pääministerin poliittisessa kabinetissa on montakin neuvonantajaa, Niinistö sanoi.

Yksituumaisuuden korostamisen perään Niinistö teki kuitenkin äkkikäännöksen:

- Mutta sitä ei kannata peitellä, että koko viime syksy on esitetty sellaisiakin näkemyksiä, joilla presidentin valtaoikeuksia olisi huomattavasti horjutettu, Niinistö sanoi, mutta näkemysten esittäjää hän ei halunnut tarkentaa.

Marinilta kysyttiin Pääministerin haastattelutunnilla, mihin horjustuspuheisiin Niinistö viittaa ja onko pääministerin turvallisuuspoliittisen yksikön perustaminen valmistautumista siihen, että määriteltäisiin Nato-johtamista enemmän pääministerin tontille.

– Ei, tässä ei ole kyse siitä laisinkaan, että ulko-ja turvallisuuspoliittista johtamisjärjestelmäämme muutettaisiin. Sellaista tarkoitusta ei ole taustalla ollut enkä tiedä, mihin keskusteluihin tai avauksiin hän viittaa. Itse taisin todeta jo aika varhaisessa vaiheessa viime syksynä, että mielestäni on luonnollista, että presidentti osallistuu Nato-huippukokouksiin ja puolustus- ja ulkoministeriötaso on taso, joka edustaa Suomea Naton muissa kokouksissa. Paljon työtähän tehdään virkamiestasolla, pääministeri Marin sanoi.

Keskustelu perustuslain uudistamisesta ei liity Marinin mukaan millään tavallaan pohdintaan pääministerin neuvonantajasta.

PÄÄMINISTERILTÄ tivattiin radiossa, miksi hänellä oli niin kova kiire nimittää neuvonantaja jo tämän hallituskauden aikana ja oliko joku tietty henkilö jo kiikarissa.

– Ei ole kyllä ollut mitään tiettyä henkilöä ollut kiikarissa enkä ole henkilökohtaisesti tähän prosessiin osallistunut. Minä kyllä näen tarpeen sille, että myös pääministerin ympärille pitää saada vahvempaa turvallisuuspolitiikan ja ulkopolitiikan asiantuntemusta, koska maailma on muuttunut… Me näemme, että geopoliittiset jännitteet kiristyvät jatkuvasti. Emme me ole ongelmissa vain Venäjän kanssa, Marin painotti.

Pääministerin ympärille tarvittava nykyistä vahvempi ulko- ja turvalisuuspoliittinen tuki ei kuitenkaan Marinin mukaan poista sitä, että asiantuntemusta on myös ministeriöissä ja niidenkin tietoja voi hyödyntää.

Marin muistutti kuitenkin myös, että pääministerin esikunta ja asiantuntijajoukko on Suomessa paljon ohuempi kuin monissa muissa maissa.

Marinin mukaan neuvonantajan nimittämisen aikataulu ei ollut kriittinen kysymys.

– Varmasti tässä on ajateltu niin, että halutaan nopeasti tämänkin osalta tukea tulevalle pääministerille. Minun puolestani tämä nimitys voi hyvin mennä seuraavalle hallitukselle.

– Mikäli tuleva pääministeri kokee, että hän ei halua paneutua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan laajemmin, hänen ei varmasti tarvitse, mutta itse olen kyllä pitänyt näitä aiheita erittäin tärkeinä.

MARINILTA kysyttiin myös, kenen idea turvallisuuspoliittinen neuvonantaja oli. Hän sanoi, että hänen ymmärtääkseen asiasta oli keskusteltu ensi kerran viime keväänä Nato-prosessin yhteydessä.

– Tuolloin keskustelua on käyty valtioneuvoston virkakunnan ja oman valtiosihteerini välillä. Kesällä tästä on ollut myös ajatuksenvaihtoa ymmärtääkseni ulko- ja puolustusministeriöiden joidenkin henkilöiden kanssa. Sitten sitä kautta tätä prosessia on lähdetty viemään eteenpäin. En ole itse näihin keskusteluihin osallistunut, vaan vasta myöhemmin tällaisesta ajatuksesta kuullut. Ymmärrän kyllä sen tarpeen. Kyllähän me olemme käyneet tietenkin keskustelua yleisellä tasolla siitä, että miten maailma on muuttunut ja minkälaista asiantuntemusta tarvitaan, mutta ymmärtääkseni tällainen prosessi tässä on ollut käynnissä.

Ylen toimittaja Ari Hakahuhta tulkitsi, että idean isät ovat Marinin kansainvälisten asioiden erityisavustaja Lauri Voionmaa ja valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.

– Ei minulla kyllä tällaista tietoa ole. Ymmärtääkseni valtiosihteerini Henrik Haapajärvi on käynyt valtioneuvoston kanslian virkamiesten, turvallisuuspuolen ihmisten ja varmasti (valtioneuvoston kanslian) alivaltiosihteeri (Timo) Lankisen kanssa tätä keskustelua.

SUOMESSA pohdittiin hiljattain, miten Nato-jäsenyyshakemus saatettaisiin maaliin, jos hallitusneuvottelut venyvät ja maassa ei olisi poliittista hallitusta.

– Pidän mahdollisena myös sitä, että mikäli tilanne muodostuisi vaikeaksi, niin Suomessa on mahdollisuus muodostaa yhden puolueen vähemmistöhallitus eduskunnan laajalla tuella. Vähemmistöhallitus voisi toimia poliittisena hallituksena ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, Marin sanoi SDP:n eduskuntavaaliekampanjan avauksessa viikko sitten.

Pääministerin haastattelutunnilla Marin totesi tapahtuneen tulkintavirheen, että puhe vähemmistöhallituksesta liittyisi Nato-prosessiin.

– Totesin lehdistötilaisuudessa, että mikäli meille tulisi sellainen yllättävä tilanne, jokin yllättävä uusi kriisi. Me olemme nyt nähneet niin vakavia tilanteita tällä hallituskaudella, että en valitettavasti uskalla sulkea pois mitään vakavaa tulevaisuuden osalta. Mielestäni kaikkeen pitää varautua, Marin jatkoi.

Marin siis tarkoittaa laajemmin tilannetta, jossa Suomeen tulisi ulkopuolelta jokin kriisi tai vakava tilanne.

– Näkisin, että siinä tilanteessa meillä on kykyä joko parlamentaarisesti yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa käsitellä näitä asioita, vaikka meillä olisi toimitusministeristö. Tai vaihtoehtoisesti jos tulisi tarve, olisi myös mahdollista muodostaa yhden puolueen poliittinen kriisihallitus, jolle kaikki puolueet eduskunnassa antaisivat tukensa hoitaa sitä yhtä kysymystä.

Marinin mukaan toimitusministeristö pystyy toimimaan monissa asioissa, mutta se ei pysty viemään poliittisia asioita eduskuntaan samalla tavalla kuin poliittinen hallitus.

– Muistan hyvin pandemian alkuajat ja minkälaista se oli. Kyllä siinä tarvittiin poliittista hallitusta näitä asioita hoitamaan. Tällaisessa tilanteessa en sulkisi pois sitä, että meille tulisi yhden puolueen vähemmistöhallitus. Näkisin luonnollisena, että se puolue, joka voittaa vaalit ja on isoin, voisi toimia yhden asian hallituksena eduskunnan laajalla tuella ja luottamuksella.