Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toteaa, että ennen kuin hän lähti kuuntelemaan Niinistön puhetta eduskunnan hallituksen huoneesta, hän oli sanonut pääministeri Petteri Orpolle (kok.) toivovansa tasavallan presidentin käsittelevän valtiopäivien avajaispuheessaan julkista taloutta ja rajakysymystä.

– Hän käsitteli niitä molempia. Olen tietenkin erittäin tyytyväinen siitä, Purra sanoo Demokraatille.

Presidentti Niinistö totesi puheessaan, että Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut.

– En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon. Sitä kyllä onkin kannatettu näinä vuosina jo monta kertaa. Ja silti vielä tässä ollaan.

Niinistö totesi, että pikainen vertailu Pohjoismaihin osoittaa, että Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi.

– Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. Siitä se voisi muuttua, että nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan. Pohjaksi voisi päättää lopputuloksen, että dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia. Sitten on vain perille puskettava.

– Olisikohan eduskunta valmis vetämään tällaista puolue- ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä? Niinistö kysyi osoittaen aloitteensa eduskunnalle.

Hän oli tehnyt saman aiemmin myös uudenvuodenpuheessaan.

– Turvallisuuspolitiikassa on hyvä perinne parlamentaariselle yhteistyölle, esimerkiksi eduskunnan seurantaryhmä tuo selontekoihin pidempää parlamentaarista kaarta. Entäpä jos jotain samaa kyettäisiin tekemään talouspolitiikan alueella? Ei päivänpolttavissa kiistakysymyksissä, mutta vaikkapa etsimään kansantalouden kohentamiseksi yhteisiä näkemyksiä, joilla olisi jatkuvuutta yli vaalikausien, Niinistö sanoi 1. tammikuuta.

RIIKKA Purra sanoo pitävänsä Niinistön kysymyksessään esiinnostamaa ajatusta yhteistyöstä ajatuksena kunnioitettavana – vähintään sitä, että tilannekuva jaettaisiin puolueiden kesken. Hän lisää, ettei valitettavasti pidä ajatusta käytännön politiikassa kovin todennäköisenä.

– Tämä ei tietenkään lainkaan estä sitä, etteikö voisi olla jonkinlaisia yhteisiä foorumeja. Toisaalta en halua seminaareja, joissa puolueet keskustelevat taloudesta abstraktilla tasolla. Nyt tarvitaan erityisesti poliittista päätöksentekokykyä, selkärankaisia poliitikkoja, jotka uskaltavat tehdä vaikeita päätöksiä. Näkisin, että tällä hetkellä hallituksesta niitä löytyy.

Niinistö sanoi myös, että dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.

Purra toteaa, ettei lähde suuremmin tulkitsemaan, mitä presidentti halusi tällä sanoa.

– Yleisviesti on tietenkin juuri näin. Eivät nämä ole toisiaan poissulkevia. Syy, minkä takia hallitus haluaa korjata julkisen talouden tilan, liittyy juuri siihen, että meillä olisi hyvinvointia ja veronmaksajain rahaa jaettavaksi myös tulevaisuudessa ilman, että me kaadumme velan alle.

Riikka Purran lmukaan isäsopeuttamisen tarve on tällä hetkellä ensi vuodelle kolme miljardia euroa, jos asiaa verrataan alijäämätavoitteeseen.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo kehuu Sauli Niinistön valtiopäivien viimeistä avajaispuhetta hienoksi ja upeaksi päätökseksi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Pääministeri Petteri Orpo ja presidentti Sauli Niinistö puhemiehen vastaanotolla valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa. Kuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen

Orpo sanoo, että hänellä jäi puheesta mieleen kaksi asiaa. Toinen oli Niinistön vahva kannanotto rajaturvallisuuden puolesta. Orpo katsoo Niinistön alleviivanneen rajaturvallisuuden tärkeyttä kansalliselle turvallisuudelle.

– Sitten toinen oli tavallaan kannustus siihen, kun kaikki salissa haluavat kuitenkin suunnilleen samaa Suomesta, säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan, niin pistettäisiin se tavoite kiinni. Sitähän me tarvitsisimme. Kaikki tiedämme, että meidän on hyvin vaikeaa löytää yksituumaisuutta keinoista, mutta jos me voisimme yhdessä sopia tavoitteesta: hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, sen keskeiset palvelut, turvaverkot ja kestävä talouden pohja. Sitten olisimme jo pitkällä, Orpo sanoo.

Halusiko Niinistö kenties puheellaan siitä, että dynaamisen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia, viestiä jotakin työmarkkinasovun puolesta. Pääministeri arvelee, että kyse oli siitä, että ylipäänsä asioista pitäisi löytää balanssi. Orpo kokee, että hallituksen esitykset eivät ole tätä balanssia erityisemmin rikkomassa.

Hän vaati jälleen laajempaa yhteistyötä, onko se mahdollista, voiko hallitus talousasiassa siihen suostua?

– Me kaikki tiedämme, että nykyisellä oppositiolla ja hallituspuolueille on hyvin toisistaan poikkeava käsitys siitä, millä tavalla me taloutta korjaamme. Sitä keskustelua me tulemme käymään koko syksyn tuossa salissa. Se antaa mahdollisuuksia kyllä keskusteluun. Mutta jos me voisimme keskustella siitä, että mitä me tavoittelemme.

– Esimerkiksi eilen, kun olin puheenjohtaja (Antti) Lindtmanin (sd.) kanssa A-studiossa, siitä voi kuunnella sen, miten meillä on aivan erilainen näkemys tilanteesta, vakavuudesta ja niistä keinoista, joita pitäisi käyttää.