Niinistö puhuu aamupäivällä Oslossa Norjan ulkopoliittisessa instituutissa pohjoismaisesta lähestymistavasta Euroopan turvallisuustilanteeseen. Puheen jälkeen hän osallistuu aiheesta käytävään keskusteluun yhdessä Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören kanssa.

Iltapäivällä Niinistö vierailee kuninkaanlinnassa, missä hän tapaa kuningas Harald V:n, kuningatar Sonjan sekä kruununprinssi Haakonin.

Illalla ovat vielä vuorossa kahdenväliset keskustelut ja yhteinen lehdistötilaisuus pääministeri Stören kanssa.

HUOMENNA tiistaina Niinistön ohjelmassa ovat muun muassa tapaaminen Norjan puolustusministerin Björn Arild Gramin kanssa sekä vierailu Norjan parlamentissa eli suurkäräjillä. Siellä Niinistö tapaa parlamentin ulko- ja puolustusvaliokunnan jäseniä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Norjaan monin, osin ristiriitaisin tavoin. Viime viikolla julkistetussa budjettiesityksessä ensi vuodelle hallitus ehdottaa puolustusmäärärahojen nostamista vajaat 10 prosenttia tämän vuoden tasosta.

Puolustusministeri Gram perusteli määrärahalisäystä sillä, että sota on heikentänyt myös Norjan turvallisuutta.

-  Tällä budjetilla vahvistamme puolustusvoimiamme ja tuemme Ukrainaa.

Norja on lahjoittanut Ukrainalle tähän mennessä muun muassa 22 haupitsia, panssarintorjunta-aseita, ilmatorjuntaohjuksia sekä panssaroituja ajoneuvoja. Puolustusmäärärahojen nostolla halutaan hallituksen mukaan osaltaan paikata avusta syntyneitä vajauksia sekä varmistaa aseavun jatkuminen myös ensi vuonna.

UKRAINAN SODAN poikima energiakriisi on toisaalta myös lisännyt Norjan öljy- ja kaasutuloja, joiden arvioidaan nousevan sekä tänä että ensi vuonna reilusti yli tuhanteen miljardiin kruunuun (noin 96 miljardiin euroon). Norjan maakaasuntuotanto on tällä hetkellä kaikkien aikojen ennätystasolla Euroopan pyrkiessä pakon edessä eroon venäläisestä kaasusta.

-  Tärkein keino, millä Norja voi nyt auttaa naapureitamme Euroopassa, on ylläpitää korkeaa päivittäistä tuotantoa ja investoida uuteen tuotantoon, sanoi öljy- ja energiaministeri Terja Aasland budjettia julkaistaessa.

Uusi kaasuputki Norjasta Puolaan avattiin pari viikkoa sitten käytännössä samaan aikaan kun Nord Stream -putkien räjäyttäminen ja sitä seurannut kaasuvuoto paljastuivat Itämerellä.

Putkiräjäytykset ovat pakottaneet myös Norjan lisäämään kaasuputkilinjojensa ja muun energiainfrastruktuurinsa turvatoimia. Kohteiden lähellä on norjalaislähteiden mukaan havaittu viime aikoina muun muassa tunnistamattomia lennokkeja eli droneja.

Norjalla on pohjoisessa vajaan 200 kilometrin raja Venäjän kanssa, mutta perinteinen vilkas kanssakäyminen rajan yli on sodan myötä loppunut. Lisäksi Norjan ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet Huippuvuorilla, missä Venäjä on muun muassa syyttänyt Norjan lisääntyneen sotilaallisen läsnäolon alueella rikkovan saariryhmän hallinnasta ja demilitarisoinnista solmittua kansainvälistä sopimusta.