Osimoilleen tähän malliin tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohdiskeli presidenttikausien määrää tänään Salon Seudun Sanomien haastattelussa.

Lue lisää: Niinistö palasi puhemieskauden aikaiseen ehdotukseensa presidenttikausien määrästä Salon Seudun Sanomissa – 3X4

Asiaan on tartuttu sosiaalisessa mediassa. Joidenkin mielestä voi olla yllättävää, että Niinistön avaus on herättänyt keskustelua myös koko presidentinviran oikeutuksesta tai vähintäänkin viran painoarvosta maassamme.

– Tämä Niinistön ehdotus tasavallan presidentin toimikauden lyhentämisestä on kyllä hyvä. Jos ajattelee, että presidentti-instituutiota ylipäätään tarvitaan. Itse en ole siitä niin varma. #presidentti #politiikka, Mikkel Näkkäläjärvi pohti tviitissään.

Tämä sai myös entisen ministerin ja europarlamentaarikon Liisa Jaakonsaaren tviittaamaan. Hän linkitti oman vastauksensa Näkkäläjärven tviittiin.

– Hyvä Mikkel! Parlamentarismi on syvällä sosialidemokratian ytimissä. Jo pitkään linja on lipsunut presidentin vallan vahvistamisen suuntaan. Nyt on aika liikkua alkuperäisen idean ja voiman, demokratian lähteille, Jaakonsaari kirjoitti.

Demokraatti soitti Jaakonsaarelle ja kysyi, tarkkoittiko hän tviitillään sitä, että hän haluaisi itse asiassa lakkauttaa koko presidentinviran. Jaakonsaari vastaa kysymykseen tämän jutun lopussa.

Mikkel Näkkäläjärvi vastasi takaisin Jaakonsaarelle ja kiitti tätä reaktiosta.

– Kiitos! Olen samaa mieltä. Kohti kansanvaltaisempaa järjestelmää! Tasavallan presidentin tehtäviä voisi jakaa hyvin valtioneuvostolle ja eduskunnan johdolle, Näkkäläjärvi kirjoitti.

Näkkäläjärvi käsittelee teemaa useammassa tviitissään.

Näkkäläjärven mukaan nykyisessä järjestelmässä on hyvätkin puolensa.

– Mietin silti myös sitä, että edistäisikö tehtävien jakaminen politiikan tekemistä laajemmin. Jos pääministerillä olisi merkittävämpää ulkopoliittista valtaa ja symbolisia tehtäviä, kuten Linnan juhlat, olisiko arvostus korkeampaa? hän kirjoittaa.

– Nythän tästä on hyvä aika keskustella, kun presidentinvaaleihin on aikaa vielä yli neljä vuotta, istuva tasavallan presidentti ei voi hakea jatkokautta eikä spekulaatiot ole liiaksi käynnistyneet. Toivottavasti keskustelua heräisi, Näkkäjärvi tviittaa niin ikään.

Demarinuorten puheenjohtaja muistuttaa Twitter-keskustelussa myös, että Ruotsissa tehtävät on jaettu käytännössä hallituksen ja parlamentin puheenjohtajan kesken.

– Ihan hyvin näyttää toimivan. Meillä sen sijaan on haasteena aina se, että mikä nyt on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja mikä EU-politiikkaa ja kuka johtaa milloinkin mitäkin, hän sanoo.

Hänelle kommentoi myös entinen kokoomuspoliitikko ja ministeri, EK:n nykyinen toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– Kansalaiset on kyllä eri mieltä kanssasi, Niinistö koetaan vakauttavaksi tekijäksi ja onhan hän ulkopolitiikan kiistaton johtaja…tauko. Mutta toimikausien rajaaminen eli lyhentäminen on kannatettava ajatus. Oliskohan aika puolueiden käynnistää valmistelu, Häkämies tviittaa.

– Tässähän ei ollut Niinistöstä kyse, vaan siitä millainen järjestelmä on hyvä. Nythän tästä on hyvä aika keskustella, kun presidentinvaaleihin on aikaa vielä yli 4v, istuva tasavallan presidentti ei voi hakea jatkokautta eikä spekulaatiot ole liiaksi käynnistyneet, Näkkäläjärvi kuittaa.

Myös SDP:n entinen puoluesihteeri Reijo Paananen osallistuu keskusteluun. Hänen kantansa presidentti-instituution on huomattavasti suorasukaisempi kuin Näkkäläjärven.

– Tämä olisi toimiva välivaihe koko instituution lakkauttamiseksi. Nyt pääargumentti toimen puolesta on ”vaalikaudet ylittävä päivänpolitiikan yläpuolella oleva henkilö”. Kun tämä inflatoituisi, ei jäisi enää sitäkään syytä olla vahvistamatta parlamentarismia, Paananen kirjoittaa.

Voimakkain lausunto tulee vihreiden entiseltä kansanedustajalta Rosa Meriläiseltä.

– Presidenttiä ei tarvita ensinkään. Sen osoittaa olemassa olevat monarkiat, jossa kruunupäällä ei ole muuta virkaa kuin edustaminen, poliittinen järjestelmä toimii mainiosti ilman. Presidentti on monarkian poliittisromanttinen jäänne, josta kypsä demokratia voi luopua, Meriläinen tykittää.

Sitten Liisa Jaakonsaareen, joka vastaa puhelimeen pyhäinpäivän iltana lentokentältä.

Jaakonsaari kertoo, ettei kannata presidentinvirasta luopumista.

– Se on käytännössä mission impossible (mahdoton tehtävä). En tarkoita sitä. Mutta vähän hallitumpaa linjaa sen suhteen – että vaikka presidentin kannatus on niin valtavan suuri ja ihmiset rakastavat presidenttiä – että demarit säilyttäisivät oman linjan. Se on se, että parlamentarismi ja eduskunnan asema päätöksenteossa olisi keskeinen, Jaakonsaari kertoo.

Hänen mukaansa viran lakkauttaminen on utopistinen ajatus.

– Kansalaiset eivät vain hyväksy sitä ja heitä pitää kuulla, Jaakonsaari painottaa.

Jaakonsaari kuitenkin toteaa, ettei poliitikkojen pitäisi innostua presidentin suosiosta liikaa ja antaa hänelle sen vuoksi enempää valtaa kuin nyt. Jaakonsaari vaikuttaa tässä puhuvan nimenomaan arvovallasta.

– Sellaista trendiä nyt on, että jollain tavalla huokaistaan helpotuksesta, että on jokin eduskuntaa korkeampi voima aina sanomassa kaapinpaikkaa. Se ei ole vanhan sosialidemokraattisen perinteen mukaista, Jaakonsaari toteaa.

Jaakonsaari allekirjoittaa sen, että hän haluaa herättää keskustelua presidentinasemaan nimenomaan asenteellisessa mielessä, ei siis siinä mielessä, että virkaan pitäisi puuttua tai valtaoikeuksiakaan karsia.

– Ei ole mitään hätää, paineita. Normaalia herkempi poliitikko vain huomaa, että tässä on liikaa innostusta suhteessa presidentin valtaan, Jaakonsaari sanoo.

Eli presidentin valtaoikeuksiakaan Jaakonsaari ei nyt olisi karsimassa.

– Ei sitäkään, mutta tätä ihan arkista politiikan käytäntöä, että ei liikaa luoteta presidentin valtaoikeuksiin ja siihen, että hän on se joka määrää kehityksen suunnan. Politiikka aina riippuu siitä, miten valtiosääntöä toteutetaan. Asiat ovat olleet ihan ok, presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa päättää linjasta. Mutta oli virkistävää että Mikkel otti asian esille. Toivottavasti tästä keskustellaan.

Jaakonsaari muistuttaa, että Euroopassa ja maailmassa on autoritaarisuus on voimissansa.

– Sen takia on hyvä, että pidetään parlamentarismin perusprinsiipistä kiinni.

Jaakonsaari arvelee, että presidentti Niinistö itse ajattelisi hänen kanssaan asiasta samansuuntaisesti. Siitä kertoo hänen luullakseen sekin, että Niinistö itse nosti esiin presidentin virkakauden rajaamisen.

Hyvä Mikkel! Parlamentarismi on syvällä sosialidemokratian ytimissä. Jo pitkään linja on lipsunut presidentin vallan vahvistamisen suuntaan.Nyt on aika liikkua alkuperäisen idean ja voiman, demokratian lähteille. https://t.co/aqexHAAbmC

— Liisa Jaakonsaari (@ljaakonsaari) November 2, 2019

Kiitos! Olen samaa mieltä. Kohti kansanvaltaisempaa järjestelmää! Tasavallan presidentin tehtäviä voisi jakaa hyvin valtioneuvostolle ja eduskunnan johdolle.

— Mikkel Näkkäläjärvi (@Nakkalajarvi) November 2, 2019

Presidenttiä ei tarvita ensinkään. Sen osoittaa olemassa olevat monarkiat, jossa kruunupäällä ei ole muuta virkaa kuin edustaminen, poliittinen järjestelmä toimii mainiosti ilman. Presidentti on monarkian poliittisromanttinen jäänne, josta kypsä demokratia voi luopua.

— Rosa Meriläinen (@RosaMerilainen) November 2, 2019

Ja tosiaan. Tässähän ei ollut Niinistöstä kyse, vaan siitä millainen järjestelmä on hyvä. Nythän tästä on hyvä aika keskustella, kun presidentinvaaleihin on aikaa vielä yli 4v, istuva tasavallan presidentti ei voi hakea jatkokautta eikä spekulaatiot ole liiaksi käynnistyneet.

— Mikkel Näkkäläjärvi (@Nakkalajarvi) November 2, 2019

Kansalaiset on kyllä eri mieltä kanssasi, Niinistö koetaan vakauttavaksi tekijäksi ja onhan hän ulkopolitiikan kiistaton johtaja…tauko. Mutta toimikausien rajaaminen eli lyhentäminen on kannatettava ajatus. Oliskohan aika puolueiden käynnistää valmistelu. https://t.co/vyKWa1CKzT

— Jyri Häkämies (@jyrihakamies) November 2, 2019

Höh. Ehkä ensi kerralla nuorisojärjestön puheenjohtaja tilaa gallupin ja muodostaa kantansa sitten sen mukaan enemmistön kantaa myötäillen 😉#eiku

— Mikkel Näkkäläjärvi (@Nakkalajarvi) November 2, 2019

Kyllä, on tässä järjestelmässä hyvätkin puolensa. Mietin silti myös sitä, että edistäisikö tehtävien jakaminen politiikan tekemistä laajemmin. Jos pääministerillä olisi merkittävämpää ulkopoliittista valtaa ja symbolisia tehtäviä, kuten Linnan juhlat, olisiko arvostus korkeampaa?

— Mikkel Näkkäläjärvi (@Nakkalajarvi) November 2, 2019

Nythän tästä on hyvä aika keskustella, kun presidentinvaaleihin on aikaa vielä yli neljä vuotta, istuva tasavallan presidentti ei voi hakea jatkokautta eikä spekulaatiot ole liiaksi käynnistyneet. Toivottavasti keskustelua heräisi.

— Mikkel Näkkäläjärvi (@Nakkalajarvi) November 2, 2019

En tiedä. Ruotsissa tehtävät on jaettu käytännössö hallituksen ja parlamentin puheenjohtajan kesken. Ihan hyvin näyttää toimivan. Meillä sen sijaan on haasteena aina se, että mikä nyt on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja mikä EU-politiikkaa ja kuka johtaa milloinkin mitäkin.

— Mikkel Näkkäläjärvi (@Nakkalajarvi) November 2, 2019