Kotimaa
12.1.2023 08:41 ・ Päivitetty: 12.1.2023 08:41
Noin joka kolmas suomalainen lainaa kirjoja kirjastoista
Suomen yleinen kirjastolaitos on seurannut sivistyssektorin yleistä kehitystä, sanotaan opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksessa.
Kirjaston käyttäjien määrä väestössä on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. 2020-luvun alkuun mennessä lainaajien osuus väestöstä on laskenut puolesta noin kolmannekseen.
Katsauksen mukaan vuoden 1961 kirjastolaki käynnisti kirjastojen kehittämisen etenkin maaseudulla. Apua myönnettiin kirjastojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Koko maan kattava kirjastoverkko syntyi ja kirjastoautoja hankittiin.
1990-luvulta lähtien kirjastolaitoksen supistuminen ja keskittyminen on edennyt. Pää- ja sivukirjastojen yhteismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteen noin 900 kirjastosta 717 kirjastoon vuonna 2021.
Kirjastojen määrän lisäksi laskussa ovat myös kirjastojen kokoelmat ja lainausmäärät.
2000-luvulla kirjastossa puolen vuoden aikana käyneiden osuus on laskenut. Kirjastojen käyttö on vähentynyt erityisesti opiskelijoilla sekä ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä.
Muutokset kirjastojen käytössä ovat pääosin samansuuntaisia kuin muutokset lukemiseen käytetyssä ajassa.
Lukemiseen päivässä käytetty aika on vähentynyt erityisesti miehillä, joilla ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden lukemiseen käyttämä aika on puolittunut kahden viime vuosikymmenen aikana.
Naisilla muutos on ollut pienempi, mutta työntekijänaisillakin lukemiseen käytetty aika on laskenut neljänneksellä ja alemmilla toimihenkilöillä kolmanneksella. Koska naiset ovat aiemminkin lukeneet miehiä enemmän, muutos on kasvattanut lukemisen sukupuolieroa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.