– Pääsääntöisesti lunastukseen päädytään silloin, kun korjaus ei ole taloudellisesti perusteltua tai korjauskustannukset yhdessä romun jäännösarvon kanssa ylittävät ajoneuvolla välittömästi ennen vahinkoa olleen käyvän arvon. Kaskovakuutuksissa voi riittää, kun korjauskustannukset ylittävät tietyn osuuden auton arvosta, eli esimerkiksi 70 prosenttia, Toivanen sanoo.

Lunastusten määrät eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella. Toivasen mukaan tulevaisuudessa henkilöautojen keski-iän nousu ja korjausten kallistuminen voivat näkyä lunastusten lisääntymisenä.

Auton lunastushintaan vaikuttavat muun muassa auton ikä, yleiskunto, historia ja lisävarusteet.

– Kannattaa kuitenkin huolehtia, että kaikki lisävarusteet ja muut yksityiskohdat ovat vakuutusyhtiön tiedossa, hän huomauttaa.

Lunastushinnoista tehdään vakuutusyhtiöille toisinaan reklamaatioita. Toivasen mukaan tyypillistä on, että auton omistaja on katsonut, mihin hintaan vastaavanlaista kulkuneuvoa myydään esimerkiksi nettikaupoissa. Liikennevakuutuksen lunastushinnan perusteena on kuitenkin aina auton käypä arvo – nettikauppojen ja autoliikkeiden pyyntihinnat eivät yleensä ole auton todellisia kauppahintoja.

Vakuutusyhtiö Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen kertoo, että noin 90 prosenttia kolaroiduista autoista päätyy korjattavaksi vakuutusyhtiön kautta. Noin 10 prosentissa tapauksista asiakkaalle maksetaan kertakorvaus, eli asiakas voi tämän jälkeen hankkia itse korjaajan tai korjata auton itse.

Virtasen mukaan kertakorvaustilanteissa vahingot ovat yleensä melko pieniä.

Liikennevakuutuskeskuksen Toivanen puolestaan arvioi, että kertakorvauksia otetaan erityisen paljon vanhempien harrasteautojen kohdalla.

– Harrasteautossa saattaa olla esimerkiksi sellaisia osia, joita ei ole yleisesti saatavilla. Moni autoharrastaja korjaa autoaan mielellään itse, vaikka vahingot olisivat suurempiakin, Toivanen huomauttaa.

Kun on kyse kaskovakuutuksesta, vakuutusyhtiö voi kieltäytyä kertakorvauksen maksamisesta. Virtanen kertoo, että Ifillä kertakorvausta ei makseta esimerkiksi rahoitusyhtiöiden omistamista autoista, turvalaitteiden vaurioista tai kori- ja turvarakenteiden merkittävistä vahingoista.

Kun on kyse liikennevakuutuksesta, kertakorvauksen maksamisesta ei Toivasen mukaan voida yksiselitteisesti kieltäytyä. Lain mukaan asiakkaalla on korjauksen sijaan oikeus rahalliseen korvaukseen vauriosta. Kun korvaus on maksettu, asiakas on itse vastuussa siitä, että korjaus tulee hoidettua asianmukaisesti.

– Meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon ihmiset ottavat rahakorvauksia vastaan ja jättävät sen jälkeen korjauksia tekemättä. Liikenteessä onneksi näyttää olevan pääosin hyvässä kunnossa olevia autoja, Toivanen summaa.

Kun auton korjaukseen käytettävä summa on selvillä, asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä, sanoo Virtanen Ifistä. Yleisin reklamaation aihe on se, että vahinkotarkastuksessa ei ole huomioitu sellaisia vahinkoja, jotka ovat tulleet jo ennen kyseistä yksittäistä vahinkoa – autossa saattaa olla esimerkiksi naarmuja lumipenkkaan ajamisesta.

Kaskovakuutuksen vahingoissa korvaus voidaan jättää kokonaan maksamatta, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Tyypillisin esimerkki on alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajaminen.

– Vaihtoehtoisesti korvausta voidaan myös alentaa, jos vahinkoon johtanut syy on lievempi, Virtanen sanoo.