Nokian Siilasmaa: ”Olen unelmoinut, että sama puolue ei voisi olla kahdessa peräkkäisessä hallituksessa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suomi vahingoittaa itseään olemalla sulkeutunut yhteiskunta, sanoo Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Hän osallistui lauantaina SAK:n Tulevaisuus tänään -tapahtuman paneelikeskusteluun.

Siilasmaan mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen esteenä ovat asenneilmapiiri, maakuva ja omituiset, vanhentuneet säädökset.

Hän otti esimerkiksi Suomeen pyrkineen lahjakkaan matemaatikon, jolle Kolumbian presidentti oli myöntänyt stipendin opintoihin ulkomailla.

– Maahanmuuttovirasto päätti, ettei tämä henkilö pääse Suomeen, joten hän meni Ruotsiin ja opiskelee nyt Lundin yliopistossa.

Siilasmaa mainitsi myös EU:n ulkopuolelta Aalto-yliopiston pääsykokeisiin osallistuneen opiskelijan, joka sai palkinnoksi sisäänpääsystään Maahanmuuttovirastolta kahden vuoden maahantulokiellon. Syynä oli turistiviisumi, joka ei oikeuta osallistumaan Suomessa pääsykokeisiin.

– Suomessa virkamiehillä on aina päällimmäisenä virkavirheen pelko. Sen takia he joutuvat ikävän usein tekemään päätöksiä, joita he eivät ehkä itsekään pidä ihan parhaina mahdollisina. Toimintakulttuuria ja jopa lainsäädäntöä pitäisi kehittää eteenpäin.

”Nykydemokratian ongelma”.

Siilasmaa näkee virkamiesten huonot päätökset yksittäistapauksina, joista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä yleistyksiä.

– Sielläkin on otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan. Kun epäkohtia havaitaan, niihin pitäisi puuttua. Sen sijaan asenneilmaston kehittäminen on erittäin tärkeää ja hyvin akuuttia, Siilasmaa sanoo Demokraatille.

Ongelmana on Siilasmaan mukaan myös Suomen kansainvälinen maine.

– Suomen maakuva ei ole riittävän houkutteleva. Helsinki sijoittui lääkeviraston työntekijöiden gallupissa viimeisiin kaupunkeihin, joihon he haluaisivat muuttaa. Mielikuva on virheellinen. Helsinkihän on loistava paikka asua ja täällä asuvat ulkomaalaiset sijoittavat sen maailman parhaimpien kaupunkien joukkoon. Siitäkin on tutkimustietoa. Me emme ole pystyneet vain kertomaan tätä. Meidän pitäisi markkinoida itseämme paremmin.

Poliittinen päätöksenteko reagoi Siilasmaan mielestä liian hitaasti esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn tuomiin muutoksiin. Politiikasta on tullut myös liian lyhytjänteistä.

– Nykydemokratian ongelmana on se, että poliitikot miettivät turhan paljon seuraavia vaaleja eikä sitä miksi heidät on valittu. Se on hyvin surullista. Tiedän, että tämä ei ole kovin realistinen ratkaisu, mutta olen joskus unelmoinut sellaisesta, että sama puolue ei voisi olla kahdessa peräkkäisessä hallituksessa. Silloin ei tarvitsisi jatkuvasti miettiä lyhytaikaisia panostuksia takaamaan ääniä seuraavissa jo nurkan takana odottavissa vaaleissa, vaan voitaisiin tehdä tämän maan pitkäaikaisen edun mukaisia päätöksiä.

– Tämä naiivi esimerkki paljastaa sen ongelman, mikä meillä on. Jopa tietoisesti tehdään päätöksiä, jotka eivät ole maan pitkän aikavälin edun mukaisia. Sitten ollaan vähän ylpeitä siitä, että nyt tehtiin tällainen juttu, jolla saadaan paljon ääniä. Mutta vain seuraavissa vaaleissa.

Siilasmaa ei halua yksilöidä mitään päätöstä, koska pitää ongelmaa järjestelmään liittyvänä.

– En viitsi osoitella sormella ketään, koska kaikki puolueet ovat syyllistyneet tähän.

”En ota prosentteihin mitään kantaa”.

Siilasmaa on myös Teollisuusliiton kanssa parhaillaan neuvottelupöydässä istuvan työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja. Hän ei halua kommentoida Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan lausuntoa, jossa Vanhala väitti työantajien koordinoineen palkankorotusprosentit lähelle Metsäteollisuuden esittämää nollalinjaa.

– En ota prosentteihin mitään kantaa. Ammattijärjestöjen ostovoimatavoite on ymmärrettävä.

– Työnantajien tavoite on parempi kilpailukyky, koska olemme tällä hetkellä edelleen aika merkittävästi jäljessä tärkeimpiä kilpailijamaitamme. Siitä ei liene epäselvyyttä eikä edes erimielisyyttä. Jos nämä molemmat saataisiin yhdistettyä niin, että ostovoima ei heikkene mutta kilpailukyky paranee, niin jostakin sieltä varmasti löytyy ratkaisu.

Siilasmaa näkee myös yhteyden omituisten virkamiespäätösten ja joiden työehtosopimusten pykälien välillä.

– Työehtosopimuksissa on yhtä järjettömiä pykäliä kuin ne, jotka tuossa mainitsin virkamiesten osalta ja näiden Suomeen opiskelemaan tulevien osalta. On meidän kaikkien etu, että tällaiset lukot saadaan työehtosopimuksistakin avattua.

”Näennäisen oman edun purkaminen voi itse asiassa olla lasteni etu.”

Sopimusten uudistamiseen hän tarjoaa avuksi perspektiivin muutosta.

– Jos ajattelemme omia lapsiamme, niin joskus tämänhetkisen näennäisen oman edun purkaminen voi itse asiassa olla lasteni etu, kun ajattelen sitä maailmaa, jossa he tulevat tekemään töitä. Jos pystyisimme kaikki ajattelemaan enemmän omien lastemme tulevaa elinympäristöä ja sitä aikoinaan säätelevää viitekehystä, pyrkisimme optimoimaan sitä oman lyhytaikaisen etumme sijaan. Niinhän me vanhempina muutenkin toimimme.

Siilasmaan mukaan Teknologiateollisuus on jo ryhtynyt soveltamaan tätä ajatusta käytäntöön.

– Olemme päättäneet, että kaikkien meidän päätöksentekoprosessien taustalla on aina Suomen pitkän aikavälin kokonaisedun hakeminen. Olemme jo joissakin tapauksissa tehneet päätöksiä, jotka ovat meidän lyhyen aikavälin etumme vastaisia. Esimerkkinä on perhevapaakysymys.

– Teknologiateollisuus on erittäin miesvaltainen ala, mutta mielestämme perhevapaiden kehittäminen on Suomen kokonaisedun mukaista. Kannatimme sitä vaikka se olisi kustannusmielessä jäsenyritystemme lyhyen aikavälin edun vastaista.

– Toivon, että tällaisia tilanteita tulisi enemmänkin eteen, että voimme osoittaa olevamme vakavissamme.

Toimittaja: Simo Alastalo

Demarinuorilta raikas ehdotus: asuntotakuu – ”Oma koti pitää nuoret mukana”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Helsingissä marssittiin alkuillasta muistuttaen oman asunnon tärkeydestä.

Demarinuoret muistuttavat tänään asunnottomien yönä, että ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon. Järjestö esittääkin, että nuorisotakuuseen pitää sisällyttää myös asuntotakuu.

Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias, ja yli 60% asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Demarinuorten mukaan nuorten asunnottomuus on usein näkymätöntä, sillä suuri osa majoittuu esimerkiksi tuttaviensa tai sukulaistensa luona – kuten kokonaisuudessaan 80% asunnottomista tekee.

Järjestön puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi huomauttaa, että oma asunto on useimmille itsestäänselvyys. Se tekee mahdolliseksi tavallisen arjen, johon kuuluu nukkuminen omassa sängyssä, postinkanto kotiin, peseytyminen ja ruoanlaitto. Omaan kotiin voi kutsua vieraita ja se mahdollistaa säännöllisen opiskelun sekä työssäkäynnin.

– Asunnottomalla näitä mahdollisuuksia ei ole, Näkkäläjärvi herättelee.

Hän painottaa sitä, että nuoruudessa elämäntilanne usein muuttuu ja nuori joutuu liikkumaan työn ja opiskelun perässä. Ensimmäinen oma koti onkin todennäköisesti vuokra-asunnossa.

Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon.

Näkkäläjärvi muistuttaa ongelmista: Oman kodin löytymistä voivat vaikeuttaa korkeat vuokratakuut ja kohtuuhintaisten asuntojen puute eritoten kaupungeissa.

– Maksuhäiriömerkinnän saaneet nuoret eivät myöskään aina saa useissa vuokra-asunnoissa välttämätöntä kotivakuutusta, vaikka tulot riittäisivätkin muihin asumiskustannuksiin.

Demarinuorten mielestä asuntotakuu, jossa hyödynnettäisiin monipuolisesti erilaisia toimintamalleja, tulisi todella tarpeeseen. Asuntotakuu voisi taata vaikeissa tilanteissa eläville nuorille vuokratakuun ja kotivakuutuksen.

– Jos seuraavasta yösijasta ei ole tietoa, voi olla mahdotonta ottaa vastaan syrjäytymistä ehkäisevää opiskelu- tai työpaikkaa. Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon – oma koti pitää nuoret mukana, Mikkel Näkkäläjärvi painottaa.

Nyt älähtävät jo kirurgitkin: ”Osaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta”

Kuva: Pixland

Suomen kirurgiyhdistys ja kirurgiylilääkärit ilmaisevat huolensa sote-palvelujen asiakassetelin käytön laajentamisesta erikoissairaanhoitoon. Seteli on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslakia, josta hallitus on parhaillaan muokkaamassa uutta versiota.

Kirurgien mukaan suurin riski liittyy päivystykseen.

– Mikäli asiakasseteli laajentuisi erikoissairaanhoitoon viime viikon suunnitelman mukaan, ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa erityisosaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta.Tämä romahduttaisi laadukkaan julkisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmän, kirurgit varoittavat tiistaina tiedotteessaan.

Kirurgien mukaan valmistelussa oleva valinnanvapauslaki ja siihen liittyvä asiakassetelin laajentaminen erikoissairaanhoitoon uhkaavat myös estää suunnitellun kirurgian keskittämisen toteutumisen.

– Suomalainen erikoissairaanhoito on jo tällä hetkellä arvioitu maailmanlaajuisesti erittäin laadukkaaksi ja potilasturvalliseksi. Asiakassetelin laajentaminen murentaisi jo olemassa olevaa erikoissairaanhoitoa sekä estäisi hoidon laatua parantavan ja kustannuksia hillitsevän työnjakosuunnitelman ja päivystysasetuksen toteuttamisen.

Ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Samat huolet toi julki Demokraatin haastattelussa hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, joka hämmästelee reformiministeriryhmän sote-sopua.

– Asiantuntijat ovat yrittäneet tarjota tietoa, mutta päättäjät näyttävät etenevän vaihtoehtoisilla faktoilla. Tietoa vaikutuksesta pitäisi kunnioittaa enemmän eikä tyytyä vain korulauseisiin uudistuksen hienoista tavoitteista, Lehtonen sanoo Demokraatille.

Lehtonen kritisoi myös muun muassa reformiministereiden ajamaa asiakassetelimallia, jossa maakunnat velvoitetaan jakamaan seteleitä myös erikoissairaanhoidon palveluihin. Lehtosen mukaan ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Hallitus kertoi viime viikolla uudistetun valinnanvapauslain keskeisistä linjauksista, joissa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan kesällä antamat raamit.

Eduskuntaryhmien oli määrä käsitellä uutta esitysluonnosta jo viime torstaina, mutta käsittelyä lykättiin tämän viikon torstaihin. Taustalla olivat keskustan ja kokoomuksen keskinäiset näkemyserot asiakassetelin laajuudesta, ja sitä koskevasta kirjauksesta haluttiin lisää asiantuntija-arvioita. Aikalisän tarkoituksena oli myös varmistaa, ettei esitys törmää uudelleen perustuslakiin.

Hallituksen reformiministeriryhmä istui esityksen tiimoilta tiistaiaamuna, jolloin se kävi läpi asiantuntijoilta saatuja lausuntoja. Seuraava tapaaminen on viimeistään torstaiaamuna.

Pääluottamusmies hymähtää Lintilälle: ”Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Altian työntekijät osoittivat mieltään eduskunnan portailla vuonna 2014 torjuakseen Altian myynnin.

Valtio-omistajuus olisi pörssilistausta parempi vaihtoehto, sanoo Altian Rajamäen-tehtaan pääluottamusmies Arto Harjumaaskola. Hänen mukaansa valtion pitäisi pitää kiinni vähintään enemmistöomistuksesta yhtiössä.

Valtio kertoi tänään, että se selvittää alkoholijuomayhtiö Altian listaamista Helsingin pörssiin. Valtio jäisi yhtiöön vähintään kolmanneksen omistajaksi, kun nyt valtio omistaa Altian kokonaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Altialle haetaan nimenomaan yksityisiä sijoittajia. Alkuun antia osoitetaan hänen mukaansa sopimusviljelijöille, sidosryhmille ja henkilökunnalle.

– Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta, nämä menevät elämiseen. Mielellään jokainen ostaisi osakkeita, jos palkkaa maksettaisiin enemmän. Mielelläni ostaisin vaikka koko yhtiön, Harjumaaskola sanoo.

Vuonna 2014 Altian Rajamäen-tehtaan henkilöstö järjesti poliittisen mielenilmauksen vaikuttaakseen eduskuntaan, jotta se ei hyväksyisi Altian valtionomistuksesta luopumista. Harjumaaskola sanoo olevansa lomilla, joten hän ei ota kantaa vastaaviin toimiin tällä kerralla.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

Vasemmistoliitto huutaa hätiin jo uutta Pro Koskenkorva -liikettä: ”Altian myymiselle ei ole perusteita”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä voittoa tuottavan alkoholiyhtiö Altian myymiselle ei ole perusteita. Eduskuntaryhmä pelkää, että Altian listaaminen pörssiin veisi päätöksentekoa yhä kauemmaksi yhteisistä käsistä.

Valtion on uutisoitu selvittävän mahdollisuutta listata Altia Helsingin pörssiin. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön kotimaista omistajapohjaa ja laskea valtion omistusosuutta nykyisestä. Valtio omistaisi näin enää vähintään kolmanneksen yhtiöstä.

– Hallituksen tavoite pitää Altian omistajapohja pääasiassa kotimaisena on sinänsä hyvä. Pyrkimys valtionomistuksen myymiseen pörssilistautumisen kautta on kuitenkin jälleen osoitus hallituksen yksityistämisideologiasta, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski arvioi.

Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen.

Hänen mukaansa tämä oli arvattavissa, kun hallitus perusti erityisyhtiöryppään, eli valtion omaisuuden myyntikonttorin.

– Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen. Kemira GrowHow, Digita ja Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle ovat kaikki johtaneet suomalaisen varallisuuden siirtoon ylihinnoitteleville kansainvälisille sijoitusyhtiöille, Myllykoski listaa.

Altialla on vasemmistoliiton näkemyksen mukaan merkittävä rooli suomalaisessa maataloudessa ja teollisuudessa.

– Altia on merkittävä suomalaisen ohran ostaja. Voidaanko olla täysin varmoja siitä, että se pörssiyhtiönä ostaisi raaka-aineensa edelleen kotimaisilta sopimusviljeljöiltä eikä ulkomailta? Samoin Altian Koskenkorvan-tehtaiden rehutuotannon jatkuvuus on turvattava myös jatkossa, Myllykoski sanoo.

Hän muistuttaa, mitä tapahtui vuonna 2014, kun silloinen hallitus yritti saada Altian myyntivaltuuksia.

– Hanke sai jopa keskustan europarlamentaarikon Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan uutta Pro Koskenkorva -liikettä kansallisomaisuutemme suojaamiseksi. Ehkä nyt olisi aika uusia tämä vaade?