Siilasmaan mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen esteenä ovat asenneilmapiiri, maakuva ja omituiset, vanhentuneet säädökset.

Hän otti esimerkiksi Suomeen pyrkineen lahjakkaan matemaatikon, jolle Kolumbian presidentti oli myöntänyt stipendin opintoihin ulkomailla.

– Maahanmuuttovirasto päätti, ettei tämä henkilö pääse Suomeen, joten hän meni Ruotsiin ja opiskelee nyt Lundin yliopistossa.

– Suomessa virkamiehillä on aina päällimmäisenä virkavirheen pelko. Sen takia he joutuvat ikävän usein tekemään päätöksiä, joita he eivät ehkä itsekään pidä ihan parhaina mahdollisina. Toimintakulttuuria ja jopa lainsäädäntöä pitäisi kehittää eteenpäin.

Siilasmaa näkee virkamiesten huonot päätökset yksittäistapauksina, joista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä yleistyksiä.

– Sielläkin on otettu pieniä askelia oikeaan suuntaan. Kun epäkohtia havaitaan, niihin pitäisi puuttua. Sen sijaan asenneilmaston kehittäminen on erittäin tärkeää ja hyvin akuuttia, Siilasmaa sanoo Demokraatille.

Ongelmana on Siilasmaan mukaan myös Suomen kansainvälinen maine.

– Suomen maakuva ei ole riittävän houkutteleva. Helsinki sijoittui lääkeviraston työntekijöiden gallupissa viimeisiin kaupunkeihin, joihon he haluaisivat muuttaa. Mielikuva on virheellinen. Helsinkihän on loistava paikka asua ja täällä asuvat ulkomaalaiset sijoittavat sen maailman parhaimpien kaupunkien joukkoon. Siitäkin on tutkimustietoa. Me emme ole pystyneet vain kertomaan tätä. Meidän pitäisi markkinoida itseämme paremmin.

Poliittinen päätöksenteko reagoi Siilasmaan mielestä liian hitaasti esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn tuomiin muutoksiin. Politiikasta on tullut myös liian lyhytjänteistä.

– Nykydemokratian ongelmana on se, että poliitikot miettivät turhan paljon seuraavia vaaleja eikä sitä miksi heidät on valittu. Se on hyvin surullista. Tiedän, että tämä ei ole kovin realistinen ratkaisu, mutta olen joskus unelmoinut sellaisesta, että sama puolue ei voisi olla kahdessa peräkkäisessä hallituksessa. Silloin ei tarvitsisi jatkuvasti miettiä lyhytaikaisia panostuksia takaamaan ääniä seuraavissa jo nurkan takana odottavissa vaaleissa, vaan voitaisiin tehdä tämän maan pitkäaikaisen edun mukaisia päätöksiä.

– Tämä naiivi esimerkki paljastaa sen ongelman, mikä meillä on. Jopa tietoisesti tehdään päätöksiä, jotka eivät ole maan pitkän aikavälin edun mukaisia. Sitten ollaan vähän ylpeitä siitä, että nyt tehtiin tällainen juttu, jolla saadaan paljon ääniä. Mutta vain seuraavissa vaaleissa.

Siilasmaa ei halua yksilöidä mitään päätöstä, koska pitää ongelmaa järjestelmään liittyvänä.

– En viitsi osoitella sormella ketään, koska kaikki puolueet ovat syyllistyneet tähän.

Siilasmaa on myös Teollisuusliiton kanssa parhaillaan neuvottelupöydässä istuvan työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja. Hän ei halua kommentoida Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan lausuntoa, jossa Vanhala väitti työantajien koordinoineen palkankorotusprosentit lähelle Metsäteollisuuden esittämää nollalinjaa.

– En ota prosentteihin mitään kantaa. Ammattijärjestöjen ostovoimatavoite on ymmärrettävä.

– Työnantajien tavoite on parempi kilpailukyky, koska olemme tällä hetkellä edelleen aika merkittävästi jäljessä tärkeimpiä kilpailijamaitamme. Siitä ei liene epäselvyyttä eikä edes erimielisyyttä. Jos nämä molemmat saataisiin yhdistettyä niin, että ostovoima ei heikkene mutta kilpailukyky paranee, niin jostakin sieltä varmasti löytyy ratkaisu.

Siilasmaa näkee myös yhteyden omituisten virkamiespäätösten ja joiden työehtosopimusten pykälien välillä.

– Työehtosopimuksissa on yhtä järjettömiä pykäliä kuin ne, jotka tuossa mainitsin virkamiesten osalta ja näiden Suomeen opiskelemaan tulevien osalta. On meidän kaikkien etu, että tällaiset lukot saadaan työehtosopimuksistakin avattua.

“Näennäisen oman edun purkaminen voi itse asiassa olla lasteni etu.”

Sopimusten uudistamiseen hän tarjoaa avuksi perspektiivin muutosta.

– Jos ajattelemme omia lapsiamme, niin joskus tämänhetkisen näennäisen oman edun purkaminen voi itse asiassa olla lasteni etu, kun ajattelen sitä maailmaa, jossa he tulevat tekemään töitä. Jos pystyisimme kaikki ajattelemaan enemmän omien lastemme tulevaa elinympäristöä ja sitä aikoinaan säätelevää viitekehystä, pyrkisimme optimoimaan sitä oman lyhytaikaisen etumme sijaan. Niinhän me vanhempina muutenkin toimimme.

Siilasmaan mukaan Teknologiateollisuus on jo ryhtynyt soveltamaan tätä ajatusta käytäntöön.

– Olemme päättäneet, että kaikkien meidän päätöksentekoprosessien taustalla on aina Suomen pitkän aikavälin kokonaisedun hakeminen. Olemme jo joissakin tapauksissa tehneet päätöksiä, jotka ovat meidän lyhyen aikavälin etumme vastaisia. Esimerkkinä on perhevapaakysymys.

– Teknologiateollisuus on erittäin miesvaltainen ala, mutta mielestämme perhevapaiden kehittäminen on Suomen kokonaisedun mukaista. Kannatimme sitä vaikka se olisi kustannusmielessä jäsenyritystemme lyhyen aikavälin edun vastaista.

– Toivon, että tällaisia tilanteita tulisi enemmänkin eteen, että voimme osoittaa olevamme vakavissamme.

Toimittaja: Simo Alastalo